Hyppää pääsisältöön

Teknoharrastajat saivat ekstaasileiman otsaansa

Nopeatempoinen, elektroninen tanssimusiikki tekno ja muotihuumeeksi nimetty ekstaasi kulkevat käsi kädessä – näin ajateltiin Suomessa ja maailmalla 1990- ja 2000-luvuilla. Arkistomateriaaleista selviää, että vaikka poliisin mukaan salaperäisissäkin teknoreiveissä liikkuu ekstaasia, moni teknoharrastaja vaatii huumeleiman kumittamista.

Tietolaatikko

Tekno on nopeaa ja voimakasta, syntesisaattoripohjaista tanssimusiikkia Lähde: Sam Inkinen (toim): Tekno – digitaalisen tanssimusiikin historia, filosofia ja tulevaisuus, Kulttuuriyhdistys Pro Arte Moderna (1994)

Ekstaasi, MDMA eli 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini on synteettinen amfetamiinijohdos. Ekstaasia esiintyy pillereinä, kapseleina, pulvereina ja nestemäisessä muodossa, ja sitä käytetään syömällä, nuuskaamalla tai suonensisäisesti.
Luokitellaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.

Ekstaasi vaikuttaa serotoniini- ja dopamiini-välittäjäaineiden toimintaan.

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Voimakas hyvänolontunne, lisääntynyt fyysinen suorituskyky, sosiaalisuus ja läheisyyden tunne, itsevarmuus, piristyminen, hallusinogeeniset vaikutukset. Vaikutusaika 4—6 tuntia.

Ei-toivotut vaikutukset: Liikehäiriöt ja lihaskrampit, ruokahaluttomuus, lämmönsäätelyn häiriöt, verenpaineen ja pulssin nousu, hampaiden kiristely, pureskelu ja leuan jäykkyys. Joskus aggressiivisuus, ahdistus tai masentuneisuus. Koska ekstaasi saattaa käyttää serotoniinivaraston tilapäisesti loppuun, voi käyttöä seurata lähivuorokausien aikana väsymystä ja unihäiriöitä, masentuneisuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja lihaskipuja.

Ekstaasina saadun pillerin todellisesta sisällöstä ei voi olla varma. Siihen mahdollisesti lisätyt vierasaineet tai muut käyttäjälle vastenmieliset huumausaineet aiheuttavat ei-toivottuja vaikutuksia.

Lähde: http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Ekstaasi

1980-luvun lopulla Suomeen saapui uusi musiikkityyli, joka oli villinnyt nuorisoa jo Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa. Kyseessä oli tekno, joka siihen aikaan tunnettiin nimellä acid house. Acid housessa musiikin tekemisen pohjana pidettiin miksausta ja tanssittavuutta. Musiikkityylin kuninkaiksi nousivat levyjä pyörittävät ja äänimateriaalia kekseliäästi miksaavat DJ:t eli tiskijukat. Viimeistään 1990-luvun alussa ympäri maailmaa alettiin puhua yleisesti teknosta.

Niin Suomessa kuin ulkomailla teknokulttuuriin on aina yhdistetty huumeet. Erityisesti ekstaasia pidetään teknoharrastajien eli reivaajien suosikkihuumeena – sen vaikutuksen alaisena kun jaksaa tanssia vaikka aamuun asti. Juuri tässä suorituskykyä lisäävässä vaikutuksessa piilee myös ekstaasin suurin riski: kun bailaus venyy pitkälle aamuun, voi tanssijaa kohdata nestehukka, ja kehon lämpötila nousta yli 40 asteeseen. Silti Suomessa ei ole todettu yhtäkään varmaa, pelkästään ekstaasista johtuvaa kuolemantapausta.

Silminnäkijä selvitti vuonna 2000, kuinka tämä trendikkäiden nuorten näyttelijöiden, mallien ja reivaajien muotihuumeena pidetty ekstaasi oikein päätyy Suomeen. Silloinen Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio kertoi pillereiden tulevan Suomeen Saksan, Hollannin ja Viron kautta. Muita samanlaisilla logoilla varustettuja pillereitä ei oltu tavattu missään muussa Pohjoismaassa, Aarnio kertoi. Ajankohtaisessa kakkosessa kerrottiin vuonna 1997, että hymynaamat, kyyhkyset ja muut ekstaasipillereitä koristavat logot olisi painettu pillereihin nimenomaan nuoria houkuttelemaan.

Poliisia huolestutti reivien salaperäisyys

Teknobileet eli reivit huolestuttivat poliisia Suomessa heti alusta lähtien. Poliisi-TV:ssä vuonna 1998 haastateltu keskusrikospoliisin rikoskomisario Jaakko Sonck kertoi, että pääkaupunkiseudulla järjestetään reivejä satunnaisissa paikoissa, ja tieto niistä leviää vain viidakkorummuilla. Näihin salaisiin tapaamisiin kaikki sitten tuovat omat huumeensa nyyttärimeiningillä, Sonck jatkoi.

Alkutaipaleellaan tekno olikin valtavirrasta erillään olevaa undergroundia, muisteli Harri Andersson eli DJ Proteus Popkultissa vuonna 2010. Bileitä järjestettiin paikoissa, joiden sijainti kerrottiin vain värikkäissä lentolehtisissä. Tapahtumien järjestäjät ja DJ:t esiintyivät nimimerkeillä. Vaikka tekno onkin siirtynyt yhä enemmän salaisista ja syrjäisistä kohtaamispaikoista näkyvimpiin ja isompiin tiloihin, on se samaan aikaan pystynyt säilyttämään osan alakulttuurimaisuudestaan. Tämä oli teknon elinvoiman salaisuus vuoden 1999 Kuuma kesä -ohjelman mukaan.

Teknoajat eivät hyväksy huumeleimaa

Ykkösen Aamu-tv:ssä vuonna 1997 vieraili vihainen teekkari ja DJ Mikko Apo. Häntä suututti, että media ja poliisi luokittelivat kaikki teknoajat huumeidenkäyttäjiksi, ja että joistain reiveistä oli käytetty mediassa sanaa ”huumeluola”. Silminnäkijän ekstaasiraportissa samasta aiheesta puhui rave-promoottori Odeed Peled. Hän toivoi leimaamisen loppuvan:
”Voi perehtyä asioihin vähän enemmän ja kysellä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet enemmän ja olleet piireissä.”

Vuonna 1998 nuortenohjelma Tiikeri kävi haastattelemassa reivaajia tamperelaisissa teknobileissä. Yksi reivaajista kuvaili saavansa euforisen olon juhlittuaan aamun saakka:

”Ei tarvii mitään huumeita eikä viinaa, vaan pelkästään se tanssi.”

Lähteet: Tekno- ja ekstaasi-aiheiset ohjelmat, Sam Inkinen (toim): Tekno – digitaalisen tanssimusiikin historia, filosofia ja tulevaisuus, Kulttuuriyhdistys Pro Arte Moderna (1994), Päihdelinkki.fi

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.