Hyppää pääsisältöön

Teknoharrastajat saivat ekstaasileiman otsaansa

Nopeatempoinen, elektroninen tanssimusiikki tekno ja muotihuumeeksi nimetty ekstaasi kulkevat käsi kädessä – näin ajateltiin Suomessa ja maailmalla 1990- ja 2000-luvuilla. Arkistomateriaaleista selviää, että vaikka poliisin mukaan salaperäisissäkin teknoreiveissä liikkuu ekstaasia, moni teknoharrastaja vaatii huumeleiman kumittamista.

Tietolaatikko

Tekno on nopeaa ja voimakasta, syntesisaattoripohjaista tanssimusiikkia Lähde: Sam Inkinen (toim): Tekno – digitaalisen tanssimusiikin historia, filosofia ja tulevaisuus, Kulttuuriyhdistys Pro Arte Moderna (1994)

Ekstaasi, MDMA eli 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini on synteettinen amfetamiinijohdos. Ekstaasia esiintyy pillereinä, kapseleina, pulvereina ja nestemäisessä muodossa, ja sitä käytetään syömällä, nuuskaamalla tai suonensisäisesti.
Luokitellaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.

Ekstaasi vaikuttaa serotoniini- ja dopamiini-välittäjäaineiden toimintaan.

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Voimakas hyvänolontunne, lisääntynyt fyysinen suorituskyky, sosiaalisuus ja läheisyyden tunne, itsevarmuus, piristyminen, hallusinogeeniset vaikutukset. Vaikutusaika 4—6 tuntia.

Ei-toivotut vaikutukset: Liikehäiriöt ja lihaskrampit, ruokahaluttomuus, lämmönsäätelyn häiriöt, verenpaineen ja pulssin nousu, hampaiden kiristely, pureskelu ja leuan jäykkyys. Joskus aggressiivisuus, ahdistus tai masentuneisuus. Koska ekstaasi saattaa käyttää serotoniinivaraston tilapäisesti loppuun, voi käyttöä seurata lähivuorokausien aikana väsymystä ja unihäiriöitä, masentuneisuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja lihaskipuja.

Ekstaasina saadun pillerin todellisesta sisällöstä ei voi olla varma. Siihen mahdollisesti lisätyt vierasaineet tai muut käyttäjälle vastenmieliset huumausaineet aiheuttavat ei-toivottuja vaikutuksia.

Lähde: http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Ekstaasi

1980-luvun lopulla Suomeen saapui uusi musiikkityyli, joka oli villinnyt nuorisoa jo Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa. Kyseessä oli tekno, joka siihen aikaan tunnettiin nimellä acid house. Acid housessa musiikin tekemisen pohjana pidettiin miksausta ja tanssittavuutta. Musiikkityylin kuninkaiksi nousivat levyjä pyörittävät ja äänimateriaalia kekseliäästi miksaavat DJ:t eli tiskijukat. Viimeistään 1990-luvun alussa ympäri maailmaa alettiin puhua yleisesti teknosta.

Niin Suomessa kuin ulkomailla teknokulttuuriin on aina yhdistetty huumeet. Erityisesti ekstaasia pidetään teknoharrastajien eli reivaajien suosikkihuumeena – sen vaikutuksen alaisena kun jaksaa tanssia vaikka aamuun asti. Juuri tässä suorituskykyä lisäävässä vaikutuksessa piilee myös ekstaasin suurin riski: kun bailaus venyy pitkälle aamuun, voi tanssijaa kohdata nestehukka, ja kehon lämpötila nousta yli 40 asteeseen. Silti Suomessa ei ole todettu yhtäkään varmaa, pelkästään ekstaasista johtuvaa kuolemantapausta.

Silminnäkijä selvitti vuonna 2000, kuinka tämä trendikkäiden nuorten näyttelijöiden, mallien ja reivaajien muotihuumeena pidetty ekstaasi oikein päätyy Suomeen. Silloinen Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio kertoi pillereiden tulevan Suomeen Saksan, Hollannin ja Viron kautta. Muita samanlaisilla logoilla varustettuja pillereitä ei oltu tavattu missään muussa Pohjoismaassa, Aarnio kertoi. Ajankohtaisessa kakkosessa kerrottiin vuonna 1997, että hymynaamat, kyyhkyset ja muut ekstaasipillereitä koristavat logot olisi painettu pillereihin nimenomaan nuoria houkuttelemaan.

Poliisia huolestutti reivien salaperäisyys

Teknobileet eli reivit huolestuttivat poliisia Suomessa heti alusta lähtien. Poliisi-TV:ssä vuonna 1998 haastateltu keskusrikospoliisin rikoskomisario Jaakko Sonck kertoi, että pääkaupunkiseudulla järjestetään reivejä satunnaisissa paikoissa, ja tieto niistä leviää vain viidakkorummuilla. Näihin salaisiin tapaamisiin kaikki sitten tuovat omat huumeensa nyyttärimeiningillä, Sonck jatkoi.

Alkutaipaleellaan tekno olikin valtavirrasta erillään olevaa undergroundia, muisteli Harri Andersson eli DJ Proteus Popkultissa vuonna 2010. Bileitä järjestettiin paikoissa, joiden sijainti kerrottiin vain värikkäissä lentolehtisissä. Tapahtumien järjestäjät ja DJ:t esiintyivät nimimerkeillä. Vaikka tekno onkin siirtynyt yhä enemmän salaisista ja syrjäisistä kohtaamispaikoista näkyvimpiin ja isompiin tiloihin, on se samaan aikaan pystynyt säilyttämään osan alakulttuurimaisuudestaan. Tämä oli teknon elinvoiman salaisuus vuoden 1999 Kuuma kesä -ohjelman mukaan.

Teknoajat eivät hyväksy huumeleimaa

Ykkösen Aamu-tv:ssä vuonna 1997 vieraili vihainen teekkari ja DJ Mikko Apo. Häntä suututti, että media ja poliisi luokittelivat kaikki teknoajat huumeidenkäyttäjiksi, ja että joistain reiveistä oli käytetty mediassa sanaa ”huumeluola”. Silminnäkijän ekstaasiraportissa samasta aiheesta puhui rave-promoottori Odeed Peled. Hän toivoi leimaamisen loppuvan:
”Voi perehtyä asioihin vähän enemmän ja kysellä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet enemmän ja olleet piireissä.”

Vuonna 1998 nuortenohjelma Tiikeri kävi haastattelemassa reivaajia tamperelaisissa teknobileissä. Yksi reivaajista kuvaili saavansa euforisen olon juhlittuaan aamun saakka:

”Ei tarvii mitään huumeita eikä viinaa, vaan pelkästään se tanssi.”

Lähteet: Tekno- ja ekstaasi-aiheiset ohjelmat, Sam Inkinen (toim): Tekno – digitaalisen tanssimusiikin historia, filosofia ja tulevaisuus, Kulttuuriyhdistys Pro Arte Moderna (1994), Päihdelinkki.fi

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto