Hyppää pääsisältöön

Voiko maahanmuuttajan nähdä kokonaisena ihmisenä?

Joukko kansainvälisiä taiteilijoita on syyskuussa tutkinut Helsingissä nykyajan ghettoutumuista. Stradan Joonatan Pitkänen tapasi City Ghettos of Today -hankkeen yhteydessä kaksi Suomessa asuvaa latinalaisamerikkalaista runoilijaa, jotka tekevät työtään maahaanmuuttajaroolin puristuksessa.

Joukko taiteilijoita on työskennellyt putkista koostuva installaation parissa Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoassa ja kauppakeskus Forumissa. Putkien tarkoitus on näyttää, miten maahanmuuttajien koko ihmisyyttä voi ennakkoluulojen ja kielimuurin vuoksi olla vaikea havaita. Joonatan Pitkänen haastatteli Stradassa putkien äärellä kahta latinalaisamerikkalaista runoilijaa.

Runoilija Roxana Crisólogon mielipaikka Helsingissä on Hakaniemen tori. Siellä hänet tunnetaan, ja myyjätkin kyselevät: "Roxana, mitä sinule kuuluu?" 30 miljoonan asukkaan Perusta kotoisin olevalle Roxanalle Hakaniemi on Helsingin harvoja todella urbaaneja paikkoja.

Roxana on asunut Suomessa 8 vuotta. Suomalaisten ennakkoluulot ja -käsitykset tulevat hänelle vastaan päivittäin.

- En tanssi tangoa, en pidä tangosta. Olen intiaani, ja intiaanit eivät tanssi tangoa, hän sanoo.

Kirjailijana hän hakeutuu mielellään vuorovaikutukseen kaikkien kanssa, olivatpa nämä vaikkapa perussuomalaisia tai jonkin uskonnollisen suunnan edustajia. Suomi ja suomalaisuus ovat hänen runojensa tapahtumapaikkoja, usein humoristisessa hengessä.

Daniel Malpica on meksikolaissyntyinen runoilija ja graafinen suunnittelija. Hän on asunut Suomessa vasta vuoden.

- Hassua, että minua on motattu ensimmäisen kerran juuri Suomessa. Tulen sentään Meksikosta, Daniel nauraa.

Välikohtaus tapahtui öisellä rautatieasemalla, mutta Daniel ei ole jäänyt harmittelemaan tapahtunutta. Hänen mukaansa suomalaiset ovat paljon mainettaan lämpimämpia. Hänen mielipaikkojansa Suomessa ovat koirapuistot, sillä koiranomistajana hän kokee pääsevänsä suomalaisten kanssa kosketuksiin helpoiten niissä.

Kommentit
  • Emme ymmärrä eläinten kieltä

    Eläimet ovat älykkäämpiä kuin olemme aiemmin uskoneet

    Käsitys ihmisen ylivertaisuudesta muuhun luomakuntaan nähden murenee sitä mukaa, kun tutkimus osoittaa eläinten ajattelun ja tunne-elämän paljon monipuolisemmaksi kuin olemme aiemmin uskoneet. Aivojen koko tai kädellisyys eivät korreloikaan älykkyyttä. Tai ainakin se riippuu siitä miten älykkyys määritellään. Monet eläimet ovat taitavia ongelmanratkaisijoita.

  • Avaruusromua: Kadonneen masternauhan arvoitus

    Sen piti olla selvä juttu: levy äänitetään ja julkaistaan.

    Sen piti olla ihan selvä juttu. Ensin levy äänitetään ja sitten se julkaistaan. Oli vuosi 1978. Oltiin Frankfurtissa Saksassa, kuuluisassa Panne-Paulsen -studiossa, jossa Robert Schroeder oli äänittämässä ensimmäistä levyään. Tuottajan pallilla istui itse Klaus Schulze, jonka uudella levymerkillä albumi oli tarkoitus julkaista. Kaikki näytti hyvältä, mutta albumi Harmonic Decadence julkaistiin vasta 40 vuotta myöhemmin. Mitä tapahtui? Toimittajana Jukka Mikkola

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri