Hyppää pääsisältöön

Ääniä tuhansien ja miljoonien vuosien takaa

Ihminen on tallentanut ääntä 1800-luvulta alkaen, mutta maapallolla on kuultavana paljon iäkkäämpiäkin ääniä, Eero Saarenheimo kertoo radiojutussaan vuonna 1956. Muinaisten soundien metsästäjä esittelee tuhansia vuosia vanhaa musiikkia ja tähtiääniä oman maailmamme alkuajoilta.

Yleisradio itse on tallentanut ääntä vuodesta 1934 alkaen. Tuolloin hankittiin pikalevytallennin, jolla puhe tai musiikki kaiverrettiin lakkapäällysteiseen alumiinilevyyn. Ensimmäisille pikalevyille talletettiin vuoden 1934 uudenvuodenaaton ohjelma.

Vanhimmat suomalaiset äänilevyt tehtiin 1900-luvun alussa. Musiikkia on kuitenkin tallennettu nuottikirjoituksella jo kauan ennen fonografin ja gramofonin keksimistä.

Saarenheimon ohjelmassa musiikkipedagogi Olavi Pesonen kertoo Delfoin temppelin kaivauksissa löytyneistä antiikin aikaisista "nuoteista". Vuonna 1950 laulaja Arda Mandikian levytti muinaisten esitysohjeiden mukaan Apollonin hymnin, joka oli merkitty muistiin yli 2000 vuotta aiemmin.

Toisenlaisia ikivanhoja ääniä ovat säilyttäneet erilaiset esineet, kuten vaikkapa kirkonkellot. Rooman lateraanikirkon kastekappelin "laulavaa ovea" on kuunneltu ehkä jo antiikissa. Kaukaa menneisyydestä ovat peräisin myös eläinten äänet, joista professori Paavo Suomalainen ohjelmassa kertoo.

Linnunradan ääniä oli mahdollista kuulla jopa aivan tavallisella radiovastaanottimella. Suuri osa kuultavasta kohinasta oli noin sadan tuhannen vuoden ikäistä, siis varsin vanhaa verrattuna siihen, mitä ihmisellä yleensä oli tilaisuus kuulla.

Mutta jättimäiset radioteleskoopit olivat löytäneet kohinaa vieläkin kauempaa menneisyydestä, professori Jaakko Tuominen kertoo. BBC oli hiljattain lähettänyt Joutsenen tähdistöön kuuluvan radiotähden ääntä, joka oli syntynyt 200 miljoonaa vuotta aiemmin kahden kierteissumun törmätessä yhteen. Muiden radiotähtien äänet saattoivat olla tuhansien miljoonien vuosien ikäisiä.

Radioastronomian vangitsemien äänten ajallinen ulottuvuus oli valtava: ne olivat ehkä peräisin ajalta, jolloin maailmamme syntyi, ja saapuivat Linnunradalle, kun Suomessa vietettiin vielä jääkautta. "Taivaan laulua, sfäärien soittoa", Saarenheimo kuvailee tätä tähtimusiikkia runollisesti.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto