"Asunnon myynti-ilmoituksessa pitäisi olla mukaan laskettu arvio korjaustarpeesta. Siis näin: myyntihinta 200 000 euroa, korjaustarve 50 000 euroa. Ei millään pahalla, mutta kyllä tämä on tärkeämpi tieto kuin energiatodistuksen mukainen energialuokka." Näin kirjoittaa Juha Salmi, Putkiremontti-sarjan asiantuntija, toisen jakson teemoista.
Putkiremontin hinnasta on pihaparlamenteissa, yhtiökokouksissa ja mediassa monta mielipidettä. Ei ihme, sillä siihen vaikuttaa monta tekijää. Putkiremontilla kulkevan operaation hinta voi olla parista sadasta yli tuhanteen euroon asuinneliötä kohden.
Hinta riippuu ennen kaikkea siitä, minkälaatuista laatua ja laajuutta taloyhtiö ja sen osakkaat putkiremontilla tavoittelevat. Halutaanko pitkittää nykyisten putkien ja viemäreiden elinikää pinnoituksella tai sukituksilla vai haetaanko kestävämpää ratkaisua? Saatetaanko samalla taloyhtiön kaikki asunnot ainakin kylpyhuoneiden osalta 2000-luvun tasolle? Pistetäänkö kuntoon myös sähköt ja yhteistilat, kuten tv-sarjan taloyhtiössä Satopihlajassa tehtiin?
Osakkaat päättävät yhtiökokouksessa, mikä strategia valitaan. Hinta lyödään lukkoon hankesuunnittelussa, jossa tiiviissä vuorovaikutuksessa osakkaiden kanssa valitaan taloyhtiölle fiksuin ratkaisu. Vaihtoehtoja valittaessa kannattaa pitää mielessä, että suunnittelu on halpaa, rakentaminen kallista.
Satopihlajassa putkiremontin kokenut Mauri maksoi asunnostaan 1970-luvun alussa noin 30 000 markkaa, nykyrahassa noin 40 000 euroa. Putkiremontin hinnaksi hänelle tuli lähes kaksinkertainen asunnon ostohintaan verrattuna.
Putkiremontin hinta on hyvä suhteuttaa myös asumisen kokonaiskustannuksiin. Mauri maksoi asunnostaan 1970-luvun alussa noin 30 000 markkaa, joka nykyrahassa on noin 40 000 euroa. Putkiremontin hinnaksi hänelle tuli liki 70 000 euroa, siis lähes kaksinkertainen asunnon ostohintaan verrattuna.
Tässä ei ole mitään kummallista. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä totesi kesällä SuomiAreenassa, että osakas maksaa asuntonsa käytännössä neljään kertaan asunnon ja oman elinkaarensa aikana. Ensin on kauppahinta, sitten kiinteistön välttämättömät peruskorjaukset, kuten putki- ja julkisivuremontit. Sitten kiinteistön vuosittaiset hoitokustannukset osana yhtiövastiketta ja kaiken päälle asuntolainasta maksettavat korot. Harva tulee ajatelleeksi näin pitkäjänteisesti.
Kaikkien etujen mukaista kuitenkin olisi, että taloyhtiön korjaustarve tai –vaje tai –velka, rakkaalla lapsella on monta nimeä, olisi mahdollisimman läpinäkyvä. Asuntoministerin asettama remonttiryhmä esittääkin, että taloyhtiöissä otettaisiin käyttöön erityinen mittari, joka seuraa ja ilmaisee juuri tätä korjaus- ja ylläpitotarvetta. Mittari voitaisiin liittää osaksi isännöitsijätodistusta.
Mielestäni voitaisiin mennä vieläkin pidemmälle. Asunnon myynti-ilmoituksessa pitäisi olla em. mittarin mukaan laskettu arvio korjaustarpeesta. Siis näin: myyntihinta 200 000 euroa, korjaustarve 50 000 euroa. Ei millään pahalla, mutta kyllä tämä on tärkeämpi tieto kuin energiatodistuksen mukainen energialuokka.
Ja jos korjaustarve tai –vaje tuntuu huonolta nimeltä, niin puhutaan sitten vaikkapa parannusoptiosta, jos se houkuttelisi enemmän…
Ja jos korjaustarve tai –vaje tuntuu huonolta nimeltä, niin puhutaan sitten vaikkapa parannusoptiosta, jos se houkuttelisi enemmän…
Putkiremontin aiheuttama suhteellinen lisäkustannus osakkaille on tietysti sitä suurempi mitä halvempi on asunnon markkinahinta. Tilanne on täysin erilainen Helsingin ydinkeskustassa kuin alueilla, joissa asuntojen hintataso on 1 500 - 2 000 euroa neliöltä eli ylittää hädin tuskin putki-, julkisivu- ym. välttämättömien peruskorjausten ja –parannusten hinnat. Siinä yhtälössä on miettimistä.
Putkiremontinkin yhteydessä pitäisi puhua enemmän arvoista kuin kustannuksista. Ja arvoahan ei mitata pelkästään euroina, vaan sillä, että putkiremontti sekä pakottaa että mahdollistaa siihen, että oma koti ja talo päivittyy teknisesti nykypäivän vaatimusten ja tarpeiden tasolle. Jos ei olisi muuten tullut mieleen tai saanut aikaiseksi…
JUHA SALMI
LUE myös Juha Salmen aiempi kirjoitus Pelottava putkiremontti tulee puskista.
