Hyppää pääsisältöön

Meri Lehtinen löysi ilon bioenergetiikan avulla

Henkilökuvassa vuodelta 1994 bioenergetiikkaan perehtynyt terapeutti Meri Lehtinen kertoo, miten iloa ja positiivisia tunteita voi aktiivisesti etsiä ja löytää. Vapaasti virtaava hengitys on avain moneen lukkoon.

Tietolaatikko

Ohjelma on osa suomalaisia naisia esittelevää Naiskuvia-sarjaa, jota esitettiin vuosina 1993-1996. Ohjelmasarja palkittiin Kouran kriitikkopalkinnolla.

Meri Lehtinen syntyi Suomessa, mutta vietti lapsuuttaan ja ison osan aikuisuudestaan Yhdysvalloissa. Hän väitteli tohtoriksi kielitieteistä ja toimi professorina Seattlen ja Minnesotan yliopistoissa. Kiinnostus terapeuttiseen ja energeettiseen työskentelyyn heräsi omien elämänhaasteiden keskellä ja Meri lähti opiskelemaan bioenergeettistä terapiaa, hierontaa ja hengitystekniikoita Los Angelesiin ja ryhtyi toimimaan terapeuttina.

Suomeen Meri palasi vuonna 1985 opettamaan bioenergetiikkaa alan pioneerina. Naiskuvia-sarjan haastattelussa hän kertoo työskentelystään.

Bioenergetiikan harjoittajat uskovat, että tietynlainen energia yhdistää fyysisen olemuksen ja mielen. Tätä ei ole pystytty tieteellisesti mittaamaan, mutta samantyyppinen käsitys elämänenergiasta vallitsee monissa elämänkatsomuksissa.

Bioenergeettisessä terapiassa pyritään avaamaan energiavirtoja erilaisilla tunne- ja hengitysharjoituksilla. Sen juuret ovat Wilhelm Reichin ja Aleksander Lowenin 1940-luvulla kehittämässä kehopsykoterapiassa. Lehtinen käyttää työskentelyssään hengitystä, liikettä, ilmaisua ja hierontaa. Hengitys ja sen vapaa virtaaminen on kaiken ydin.

Terapiaan kuuluvat vahvasti keholliset harjoitukset. Lehtinen esittelee ohjelmassa muun muassa "lentämisharjoituksen", jonka tarkoitus on löytää selkärangan ja rintakehän vapaa liike.

Lehtinen kertoo esimerkin, kuinka monet henkiset vaivat usein heijastuvat rintakehään ja tuntuvat puristuksena rinnassa. Tukahdutettu suru puolestaan jää kestojännityksenä elimistöön. Kun hengitystä sitten lähdetään vapauttamaan purkautuvat monet itkemättömät itkut, Lehtinen sanoo.

Lehtisen mielestä ihmiset eivät useinkaan uskalla olla onnellisia ja vapaita, vaan sellainen voidaan kokea pelottavana ja kiellettynä. Rentous nostaa pintaan myös totuuksia, joita on saattanut kieltää itseltään ja omat elämänvalinnat voivat joutua puntariin.

Tärkeintä on antaa tunteiden virrata vapaasti, mistään ei kannata pitää väkisin kiinni, ei edes ilosta, Lehtinen sanoo. Tukahduttaminen taas rajoittaa koko tunneskaalaa, ihminen ei voi torjua negatiivisia tunteita ilman, että tulee rajoittaneeksi myös iloa.

Suomalaisista Lehtinen kommentoi, että he ovat päältä katsoen jähmeitä, mutta "kun raaputtaa vähän pintaa ollaankin hyvin äkkiä syvässä kontaktissa".

Lehtinen opetti ja tarjosi terapiahoitoja Suomessa kymmenen vuoden ajan ja palasi sitten Yhdysvaltoihin vuonna 1995. Nykyään hän asuu yhteisössä New Mexicossa ja viettää kesiä Suomessa.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto