Hyppää pääsisältöön

Muisti, historia ja Peter von Bagh

Peter von Bagh
Peter von Bagh Kuva: Jyrki Valkama/YLE peter von bagh

Missä fiktio alkaa ja dokumentti loppuu? Kysymys seurasi Peter von Baghia (1943-2014) kaikissa hänen kirjoissaan, dokumenttielokuvissaan ja tv-tuotannoissaan. Elävä kuva muistin ja historian tallentajana oli von Baghin ajattelun ydintä. Kymmenet kirjat, tv-tuotannot ja radiosarjat tekivät Peter von Baghista hahmon, joka vaikutti olennaisesti siihen, mitä suomalaiset pitävät tärkeänä. Hän toimi kansakunnan salaisen muistin kirjaajana. Filmiryhmän haastattelu on tehty von Baghin 70-vuotispäivän alla elokuussa 2013.

Vaikka eräänlainen menetettyjen mahdollisuuksien ja särkyneiden unelmien tuntu tulee läpi hänen kirjoituksistaan ja elokuvistaan, niin ei von Bagh katsonut pelkästään taaksepäin.”Mä täysin uskon että tv-sarjat on varastaneet kertovan elokuvan ykköspaikan. Ne on niin paljon parempia. The Wire tai Sopranos, ne pyyhkäisee sivuun sen mitä elokuvassa tehdään samaan aikaan.”

Yksi von Baghin agendoista oli piittaamattomuus korkean ja matalan välisistä raja-aidoista. Hän osasi huomata Olavi Virran merkityksen ennen kuin Virrasta tuli suosittua nostalgia-aineistoa. Sama näkyy lukemattomissa henkilökuvissa ja dokumenttielokuvissa: Rauli "Badding" Somerjoki, Kipparikvartetti, Erkki Junkkarinen, Jorma Ikävalko, Matti Jurva, Harmony Sisters ja Esa Pakarinen.

Jo pelkästään Peter von Baghin 2000-luvulla tekemät dokumentit ja dokumenttisarjat esittelevät suomalaisen taiteen ja elokuvan historiaa laajalla otteella. Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina 1–12 (2003–2004), Kansalainen Puupää (Armand Lohikosken muotokuva) (2004), Edvin Laine (2006), Helsinki, ikuisesti (2008), Tähtien tarina 1–6: Hannes Häyrinen, Ville Salminen, Hannu Leminen, Eeva-Kaarina Volanen, Leif Wager, Tarmo Manni (2008), Ohjaaja matkalla ihmiseksi: Mikko Niskasen tarina 1–3 (2010), Sodankylä ikuisesti 1–4: Elokuvan vuosisata, Ensimmäisen elokuvamuiston kaiho, Ikuinen aika, Valon draama (2010–2011), Lastuja – taiteilijasuvun vuosisata (2011) ja Suomalaiset ja raha: rakkaustarina (2011). Filmiryhmän haastattelussa esillä ovat erityisesti hänen paikkoihin ja paikan muistiin sitoutuneet dokkarinsa Helsinki, ikuisesti ja Muisteja - pieni elokuva 1950-luvun Oulusta. ”Me kaikki olemme menneisyyden perillisiä.”

Elokuvan historia ja elokuvien esittelyt olivat von Baghin leipälaji. Vuosikymmenten takaa elokuva-arkiston näytöksistä muistetaan eturivin laidoilta esiin noussut pitkä hahmo, joka itsestään selvällä auktoriteetilla ja mutkattomuudella saattoi sanoa muutamia sanoja ennen elokuvaa. Myöhemmin tämä laajeni elokuvien esittelyksi televisiossa. Laajempina versioina esittelyt rakentuivat kirjoiksi kuten Kymmenen elokuvaa (1984) tai niin kuin olivat 100-osaisen radiosarjan Elämää suuremmat elokuvat (1984-1993) poikimat samannimiset kirjat. Vuonna 1975 valmistuneen kirjajärkäleen Elokuvan historia uusien painosten (1998 ja 2004) vanavedessä syntyi 52-osainen radiosarja Elokuvan historia (2006). Siirtyminen elävästä puhetilanteesta kirjoittamiseen ja tv- ja radiotyöhön näytti olevan von Baghille ongelmatonta.

Risto Jarva: Ruusujen aika.
Risto Jarva: Ruusujen aika. Kuva: Yle Kuvapalvelu tarja markus
Eihän se ihan Ruusujen ajan veikkaamalla tavalla mennyt se vuosi 2012

Peter von Bagh oli eräs Ruusujen aika -elokuvan (1969) käsikirjoittajista. Hän muisteli tuota aikaa ja tekemisen prosessia Filmiryhmän haastattelussa vuonna 2013. Toimittajana Jukka Mikkola

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri