Hyppää pääsisältöön

Peter von Bagh ja Jörn Donner korostivat taiteen merkitystä Suomen historiassa

Kulttuuriohjelma K-rapussa keskusteltiin 90-vuotisen itsenäisen Suomen merkkiteoksista. Vieraina olivat elokuva-asiantuntijat ja ystävykset Jörn Donner ja Peter von Bagh sekä taiteilija Marika Mäkelä. Bagh oli innoissaan Kristian Smedsin Tuntematomasta sotilaasta ja Donner puhui hänen isänsä kokemuksiin perustuvasta Raja 1918 -elokuvasta.

Kun Suomi vuonna 2007 täytti 90 vuotta, sai Kansallisteatterissa ensi-iltansa Kristian Smedsin tulkinta Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Kulttuuriohjelma K-rapun juontaja Inari Uusimäki keskusteli näytelmästä tuoreeltaan ensi-illan jälkeen elokuvahistorioitsija Peter von Baghin kanssa. Siinä missä Uusimäki kuvaili hämmentyneensä Smedsin Tuntemattomasta, Von Bagh suitsutti näytelmää huikeaksi kokemukseksi, jossa teatteri heräsi eloon pitkästä aikaa. Hän uskoi myös, että Linna itsekin olisi pitänyt Smedsin tulkinnasta.

”Se ei ole sellainen tyhmä modernisaatio, joita paljon tehdään", von Bagh sanoi.

K-rapussa käsiteltiin myös elokuvaa Raja 1918, joka sekin sai ensi-iltansa marraskuussa 2007. Tarinaa valkoisesta terrorista ruoti toinen elokuvien asiantuntija ja von Baghin ystävä Jörn Donner. Elokuva perustuukin löyhästi hänen isänsä kokemuksiin.

Raja 1918 rikkoi osaltaan tabuja, kun se kertoi aiemmin vaietuista sisällissodan puolista. Donnerin mukaan elokuvantekijöiden onkin jopa historioitsijoita tärkeämpää rikkoa tabuja, sillä elokuvat tavoittavat suuremmat yleisöt. Ilman tabujen rikkomista elettäisiin pysähtyneisyyden aikaa, Donner pohti.

Ohjelman viimeisellä osuudella von Baghin ja Donnerin seuraan liittyi myös taidemaalari Marika Mäkelä. Inari Uusimäen ja Axa Sorjasen johtamassa keskustelussa aiheena olivat muun muassa Suomen lippu, yhteisöllisyys sekä suomalaisen taiteen merkitys maan historiassa.

Von Bagh sanoi, että Suomen taiteesta löytyy maan todellinen historia, josta ei ole jätetty pois mitään negatiivista tai raadollista. Hän harmitteli, että esimerkiksi valtiovalta harvoin tunnustaa taiteen todellista merkitystä. Tuolloin kansanedustajana toiminut Donner jakoi von Baghin näkemyksen.

Poliitikot saivat miehiltä huutia myös suomalaisten yhteisöjen pirstaloimisesta – esimerkiksi luokattomat koulut olivat von Baghin mukaan osoitus järjettömästä yhteisöllisyyden tuhoamisesta. Donner sanoikin, että poliitikkoja pitäisi sivistää, jotta Suomi-yhteisö voitaisi pelastaa.

"Mutta se on kyllä tehtävä, johon Marika Mäkelä, eikä Petteri enkä minäkään pysty, koska he ovat sivistymättömiä."

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto