Hyppää pääsisältöön

Peter von Bagh ja Jörn Donner korostivat taiteen merkitystä Suomen historiassa

Kulttuuriohjelma K-rapussa keskusteltiin 90-vuotisen itsenäisen Suomen merkkiteoksista. Vieraina olivat elokuva-asiantuntijat ja ystävykset Jörn Donner ja Peter von Bagh sekä taiteilija Marika Mäkelä. Bagh oli innoissaan Kristian Smedsin Tuntematomasta sotilaasta ja Donner puhui hänen isänsä kokemuksiin perustuvasta Raja 1918 -elokuvasta.

Kun Suomi vuonna 2007 täytti 90 vuotta, sai Kansallisteatterissa ensi-iltansa Kristian Smedsin tulkinta Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Kulttuuriohjelma K-rapun juontaja Inari Uusimäki keskusteli näytelmästä tuoreeltaan ensi-illan jälkeen elokuvahistorioitsija Peter von Baghin kanssa. Siinä missä Uusimäki kuvaili hämmentyneensä Smedsin Tuntemattomasta, Von Bagh suitsutti näytelmää huikeaksi kokemukseksi, jossa teatteri heräsi eloon pitkästä aikaa. Hän uskoi myös, että Linna itsekin olisi pitänyt Smedsin tulkinnasta.

”Se ei ole sellainen tyhmä modernisaatio, joita paljon tehdään", von Bagh sanoi.

K-rapussa käsiteltiin myös elokuvaa Raja 1918, joka sekin sai ensi-iltansa marraskuussa 2007. Tarinaa valkoisesta terrorista ruoti toinen elokuvien asiantuntija ja von Baghin ystävä Jörn Donner. Elokuva perustuukin löyhästi hänen isänsä kokemuksiin.

Raja 1918 rikkoi osaltaan tabuja, kun se kertoi aiemmin vaietuista sisällissodan puolista. Donnerin mukaan elokuvantekijöiden onkin jopa historioitsijoita tärkeämpää rikkoa tabuja, sillä elokuvat tavoittavat suuremmat yleisöt. Ilman tabujen rikkomista elettäisiin pysähtyneisyyden aikaa, Donner pohti.

Ohjelman viimeisellä osuudella von Baghin ja Donnerin seuraan liittyi myös taidemaalari Marika Mäkelä. Inari Uusimäen ja Axa Sorjasen johtamassa keskustelussa aiheena olivat muun muassa Suomen lippu, yhteisöllisyys sekä suomalaisen taiteen merkitys maan historiassa.

Von Bagh sanoi, että Suomen taiteesta löytyy maan todellinen historia, josta ei ole jätetty pois mitään negatiivista tai raadollista. Hän harmitteli, että esimerkiksi valtiovalta harvoin tunnustaa taiteen todellista merkitystä. Tuolloin kansanedustajana toiminut Donner jakoi von Baghin näkemyksen.

Poliitikot saivat miehiltä huutia myös suomalaisten yhteisöjen pirstaloimisesta – esimerkiksi luokattomat koulut olivat von Baghin mukaan osoitus järjettömästä yhteisöllisyyden tuhoamisesta. Donner sanoikin, että poliitikkoja pitäisi sivistää, jotta Suomi-yhteisö voitaisi pelastaa.

"Mutta se on kyllä tehtävä, johon Marika Mäkelä, eikä Petteri enkä minäkään pysty, koska he ovat sivistymättömiä."

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto