Hyppää pääsisältöön

Sakari Kilpelän kohutut haastattelut

A-studion toimittaja Sakari Kilpelä synnytti vuoden 2014 maaliskuussa peräti kahdesti kohun suututtamalla ja hämmästyttämällä haastateltaviaan suorissa tv-lähetyksissä. Jari Sarasvuon kanssa Kilpelä väitteli tämän asiattomiksi tuomituista twiiteistä, jotka liittyvät Ajankohtaisen kakkosen kannabis-teemailtaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäeltä Kilpelä taas tivasi vastauksia puolueen vaalilupauksista, kun Vasemmistoliitto oli päättänyt vetäytyä hallitusvastuusta.

Ajankohtainen kakkonen järjesti maaliskuun 4. päivänä 2014 kannabis-teemaillan, jossa pohdittiin johdattaako kannabis kovien huumeiden käyttöön, onko kannabis vaarattomampaa kuin alkoholi ja pitääkö kannabiksen käytöstä rangaista Suomessa?

Mukana paneelikeskustelussa oli lääkekannabista ms-taudin vuoksi käyttävä Tuomas Lustig. Lustigin ulkonäkö ja tämän tapa keskustella ohjelmassa herättivät mikroblogipalvelu Twitterissä teemakeskustelua kommentoineen yleisön joukossa eräänlaisen alakulttuurin, kuten keskusteluun osallistunut mediapersoona Jari Sarasvuo myöhemmin analysoi.

Lustig nimettiin Twitterissä #pipopääksi ja hänen ulkonäköään sekä viipyileviä vastauksia kommentoitiin roisilla kädellä. Jari Sarasvuo osallistui tähän myöhemmin ”eräänlaiseksi koulukiusaamiseksi” tuomittuun solvaamiseen. Sarasvuolle ja muille Twitterin kommentoijille selvisi vasta myöhemmin, että Lustig oli vakavasti sairas.

Julkisuuden henkilönä Sarasvuo kutsuttiin heti teemakeskustelua seuranneena päivänä A-studion vieraaksi, jolloin toimittaja Sakari Kilpelä vaati Sarasvuota suorasanaisesti tilille kirjoituksistaan. Haastattelussa nähtiin selvästi, kuinka molempien osapuolien kärsivällisyys oli koetuksella. Kilpelä onnistui välillä vain vaivoin pitämään tiukan haastattelutyylinsä. Sarasvuo taas suorastaan suuttui suorassa lähetyksessä Kilpelälle.

Haastattelun lopuksi Sarasvuo esitti kuitenkin anteeksipyynnön ja myönsi katuvansa kirjoituksiaan. Hän oli jo ennen A-studion haastattelua soittanut Tuomas Lustigille ja käynyt asian henkilökohtaisesti läpi tämän kanssa.

Twitter-kiusaamiskohu paisui kuitenkin lopulta perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa niin suureksi, että Sarasvuo päätti vetäytyä sosiaalisesta mediasta kymmenen päivän ajaksi nuolemaan haavojaan.

Paavo Arhinmäen haastattelu meni päälle puhumiseksi

Sakari Kilpelä pääsi haastattelutyylillään otsikoihin seuraavan kerran vain kolme viikkoa Sarasvuon haastattelun jälkeen. Tällä kertaa Kilpelän ja Krista Taubertin vieraana A-studiossa oli vastikään entiseksi kulttuuri- ja urheiluministeriksi jättäytynyt Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Haastattelussa keskusteltiin siitä, miksi Vasemmistoliitto oli päättänyt lähteä Suomen hallituksesta. Toisaalta tarkoituksena oli selvittää mitä päätöksiä hallituksessa olisi pitänyt tehdä toisin, jotta Vasemmistoliitto olisi siellä voinut jatkaa.

Kilpelä esitti Arhinmäelle listan syytöksiä Vasemmistoliiton koko hallitusajalta, joissa hän syytti puoluetta muun muassa sosiaalietuuksien leikkauksista. Arhinmäki taas yritti toistuvasti kiistää Kilpelän väitteitä.

Lopulta herrat päätyivät puhumaan toistensa päälle ja äänentasot nousivat. Kilpelä myös lopetti haastattelun täysin varoittamatta ja onnistui hämmästyttämään samalla kollegansa Krista Taubertin, joka totesi varovaisesti, että hänellä olisi ollut itsellään vielä kysyttävää Arhinmäeltä.

Arhinmäki oli haastattelun lopussa silminnähden pöyristynyt Kilpelän haastattelutyylistä. Puheenjohtaja pyöritteli silmiään epäuskoisena, kun Kilpelä jatkoi haastattelun jo päätettyään inttämistä siitä, ettei Arhinmäki vastannut hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Kalabaliikki jatkui haastattelun jälkeen erityisesti iltapäivälehdissä, jolloin A-studion toimituspäällikkö Jukka Niva asettui puolustamaan Kilpelän haastattelutyyliä. Niva totesi Aamulehden haastattelussa Kilpelän haastattelutyylinä olleen Suomessa tuntemattomampi, mutta Etelä-Euroopassa varsin yleinen ”revolverihaastattelu”.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto