Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Ääniä pään sisältä

Kuulotesti, mustavalkokuva.
Kuulotesti, mustavalkokuva. Kuva: King County kuulotesti

Huomasitteko pari viikkoa sitten teemapäivää: Kansainvälinen Maailman äänien kuulemisen päivä? Teemapäivällä halutaan edistää yleistä tietoisuutta äänien kuulemisesta. Samalla asialla on maassamme yhdistys Suomen moniääniset ja maailmanlaajuinen Hearing Voices Movement tai Intervoice-liike.

Äänien kuuleminen – hullujen houreita, tuhahtaa moni. Skitsofreenikkojen harhaääniä, tuhahtaa toinen. Pään sisäiset äänet ovat osa skitsofreenista oireyhtymää, luuli hollantilainen psykiatri Marius Rommekin, kunnes hän vuonna 1987 tapasi potilaan nimeltään Patsy Hage. Hage ei ollut vakuuttunut siitä, että lääketieteen ja psykiatrien tapa suhtautua ääniin riesana, joka pitää vaientaa, on paras tapa auttaa äänien kuulijoita. Äänet vaikeuttivat Hagen elämää, eivätkä lääkkeet auttaneet niihin. Äänet kielsivät Hagea tapaamasta muita ihmisiä, joten hän alkoi eristäytyä pahasti.

Romme jäi miettimään Hagen tilannetta ja murtaakseen eristyksen hän järjesti tapaamisen Hagen ja muutaman muun ääniä kuulevan potilaan kanssa. Kaikki olivat innoissaan mahdollisuudesta puhua yhteisestä kokemuksestaan. Koska kenelläkään ei kuitenkaan ollut keinoa, jolla saada äänien häiritsevät ominaisuudet aisoihin, Romme hankkiutui mukaan paikallisen television talk show’hun. Ohjelmassa hän haastatteli Hagea ja pyysi katsojia ilmoittamaan, tietäisikö kukaan tapaa tulla toimeen äänien kanssa. Televisiokanavan keskukseen tuli lyhyessä ajassa yli 700 puhelua, joissa ääniä kuulevat kertoivat kokemuksiaan äänien kanssa elämisestä.

Tästä alkoi yhä jatkuva vallankumous suhtautumisessa pään sisäisiin ääniin: äänet – tai muut vastaavat aistimukset – eivät olekaan aina merkki skitsofreniasta. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on oikeasti mullistavaa. Tämä tarkoittaa, että ääniä ei kannata koettaa tukahduttaa lääkkeillä, ehkä niiden kanssa voisi oppia elämään.

Sosiaaliantropologi Susanne Ådahl haastattelee Suomen Akatemian rahoittamassa Ihmisen mieli –ohjelmassa ihmisiä, jotka kuulevat ääniä. Tähänastisten haastatteluiden perusteella hän korostaa sitä, miten pienestä on välillä kiinni se, onko äänistä ihmiselle haittaa, eristävätkö ne hänet muusta yhteiskunnasta.

Monet luovien alojen ihmiset, näyttelijät, kirjailijat, maalarit, voivat kanavoida luovaan työhönsä nämä päänsä sisällä kaikuvat neuvonantajat. Muussa elämässä tällainen ei mahdu mitenkään normaalin piiriin. Pienestä voi myös olla kiinni se, alkaako kuulla ääniä, monen ääniä kuulevan ihmisen trauman taustalla on koulukiusaaminen.

Miten ääniä aletaan kuulla? Miltä äänet kuulostavat? Ovatko ne miesten vai naisten ääniä? Voiko äänistä tulla kaveri? Kuka äänien välityksellä puhuu? Uskontotieteilijä Henna Paasonen alkoi kuulla ääniä nuoruudessaan, kysytään häneltä, miten hän tulee äänten kanssa toimeen.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

Moniääniset
Intervoice
Hearing Voices Movement Wikipediassa
Mieli ja toinen -hanke

  • Avaruusromua: Kirje oli tullut Kokkolasta

    Yhtye oli nimeltään Nemesis.

    Se oli naputeltu mekaanisella kirjoituskoneella kanarialinnunkeltaiselle paperille. Kirjeen mukana oli c-kasetti. Oli vuosi 1993. Kirje esitteli kasetilla esiintyvän yhtyeen. Siinä kuvailtiin, kuinka yhtyeen toisen jäsenen taustana oli muutaman vuoden pituinen ura basistina sekopsykedeliaprogeyhtyeessä ja toisen taustana pitkäaikainen vanhojen radioiden tuhoaminen erilaisia virhekytkentöjä käyttäen, kummallisten avaruusäänien aikaansaamiseksi. Yhtye oli nimeltään Nemesis. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuvataiteilija Tuula Lehtisen kukkamerimosaiikki lohduttaa ja ilahduttaa sairaalan seinässä Tukholmassa

    Sairaalaympäristössä Tuula Lehtisen kukat lohduttavat.

    Kuvataiteilija Tuula Lehtisen kuusi kerrosta kattavan kukkameriaiheinen mosaiikkiteos viestii luottamuksellisuutta. Danderydin sairaalan seinään kiinnitettyjen mosaiikkipalasten värit ja paikat määriteltiin tarkkaan etukäteen tietokoneohjelmalla. Tampereelle Finlaysonin Pikkupalatsiin ja uintikeskukseen tehdyt suuret mosaiikkityöt olivat vaativia, mutta mikään muu aikaisempi työ ei ole ollut näin haastava.

  • Toivo runoa, jolla muutetaan maailmaa - toivoa voi jo nyt

    Mikä on sinun runotoiveesi?

    Tämän runon haluaisin kuulla -lähetys nostaa liput liehumaan ja banderollit hulmuamaan. Nyt toivotaan runoja, joilla muutetaan maailmaa! Runo katsoo tulevaisuuteen. Se voi ottaa kantaa, muuttaa maailman kauniimmaksi, hauskemmaksi tai ymmärrettävämmäksi. Millä runolla sinä haluaisit maailmaa muuttaa? Lähetyksen vieraana on rap-artisti Paleface.

  • Avaruusromua: Kirje oli tullut Kokkolasta

    Yhtye oli nimeltään Nemesis.

    Se oli naputeltu mekaanisella kirjoituskoneella kanarialinnunkeltaiselle paperille. Kirjeen mukana oli c-kasetti. Oli vuosi 1993. Kirje esitteli kasetilla esiintyvän yhtyeen. Siinä kuvailtiin, kuinka yhtyeen toisen jäsenen taustana oli muutaman vuoden pituinen ura basistina sekopsykedeliaprogeyhtyeessä ja toisen taustana pitkäaikainen vanhojen radioiden tuhoaminen erilaisia virhekytkentöjä käyttäen, kummallisten avaruusäänien aikaansaamiseksi. Yhtye oli nimeltään Nemesis. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä!

  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Kirsi Marie lähti opiskelemaan sosialismia Itä-Saksaan – löysi yllättäen vilkkaan homo- ja lesbokulttuurin

    Itä-Saksan todellisuus valkeni 2 kuukaudessa

    DDR:n kansainvälinen nuorisokorkeakoulu oli näyteikkuna reaalisosialismiin ja sen tehtävänä aatteen levittäminen ympäri maailman. Koulussa opiskeli vuosittain satoja nuoria eri maista ja kulttuureista. Vuonna 1988 parikymppinen Kirsi Marie Liimatainen seisoi samassa joukossa Itä-Berliinin Bogenseella. Kirsi Marie oli kasvanut työläisperheessä Tampereen Pispalassa.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Toimittajalta: Tulevaisuuden museossa on vain yksi esine – ekokriisin pahentuessa tavarapaljous korvataan elämää säilyttävillä oivalluksilla

    Museo pelastaa ihmisen kulttuurista pelastamisen arvoisen.

    Maapallo on valtavan muutoksen kourissa. Ihmiskunnan vaikutus on sysäämässä sen uuteen vaiheeseen, jossa ilmasto kuumenee ja iso osa nykyisistä eliölajeista uhkaa kadota. Mitä museoiden pitäisi tehdä tällaisessa maailmassa? Yksi vaihtoehto on radikaali pelkistäminen, kirjoittaa KulttuuriCocktailin Teemu Laaksonen.

  • Lukijan yllättävä yhteydenotto kertoo ajasta, kun Suomessa luettiin natsien propagandaa

    Paljastui tarina, joka ulottuu sisällissodasta 1940-luvulle.

    Yhteydenotto antaa lisätietoa ajasta, jolloin Suomi oli Natsi-Saksan liittolainen. Kirjoitin vastikään artikkelin 1940-luvulla Suomessa julkaistusta Signaali-lehdestä, joka oli natsien propagandaa. Kiiltokuvamaisessa suomenkielisessä lehdessä maalailtiin kuvaa onnellisesta tulevaisuudesta, jos natsit voittaisivat toisen maailmansodan.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.