Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää ja Asterixin klassinen viisaus

Nukkeja Asterix-sarjakuvan pohjalta.
Nukkeja Asterix-sarjakuvan pohjalta. Kuva: Clare Snow idefix

Helsingin Sanomien tiedesivujen kolumnisti Osmo Pekonen kirjoitti vuonna 2009 kolumnissaan seuraavasti:

Tähtitieteen perusteita tuntematon luonnontieteilijä on yhtä epäuskottava kuin latinaa taitamaton humanisti. Mutta Suomessa molemmat käyvät kuin väärä raha.

Tämä ilmiö on jokaiselle koulua käyneelle suomalaiselle tuttu. Pisa-tutkimuksissa koululaisemme ovat Euroopan huipputasoa, mutta yliopistosta valmistuneen tavallisen maisterin klassinen yleissivistys on huonompi kuin tavallisen ylioppilaan sata vuotta sitten, oli hän humanisti tai ei. Nykyään ei tarvitse osata erottaa rauskua rouskusta, saahan sen selville sitten kun sitä tarvitsee.

Niinpä olemme nykyään siinä tilanteessa, että klassisen yleissivistyksemme olemme saaneet Asterix-sarjakuvia lukemalla. Niinpä on paikallaan kysyä: millaisen kuvaa antiikista Asterix meille välittää? Tätä kysymme hetken kuluttua latinisti, humanisti ja professori Teivas Oksalalta, joka pyynnöstämme tutustui Asterixien välittämään sivistykseen lukemalla Asterixeja ja oululaisen tietokirjailijan Reijo Vallan sanakirjaa nimeltään Quid? Asterix-latinan alkeita.

Minä puolestani lupasin lukea Gaius Julius Caesarin klassisen sotakirjan Gallian sota, joka oikeastaan kertoo siitä, mitä tapahtui ennen Asterixien tapahtumia. Vuodesta 59 ennen ajanlaskun alkua vuoteen 51 eaa. Caesar sotajoukkoineen säntäili pitkin Galliaa nujertaen kapinoivia heimoja. Heimojen määrä ja nimet lyövät laudalta Asterix ja gootit –albumin ilakoinnin eri goottiheimoilla. Galliassa asuivat biturigit, aedut, parisit, tolosatit, elusatit, lingonit, bellovacit, karnutit, piktonit, menapit, eburonit ja kymmenet muut sotaisat ja itsepäiset heimot.

Periaatteessa sotiminen loppuu vuonna 53 eaa. Alesian piiritykseen, jonka jälkeen Asterixin alkusivulta tuttu kapinapäällikkö Vercingetorix antautuu roomalaisille. Vercingetorix toimi aikoinaan Asterixin ix-päätteisen nimilinjan innoittajana, mutta Gallian sota kertoo, että tuo pääte oli varattu vain gallien johtajille.

Gallian sota antaa perusteellisen kuvan roomalaisesta sotimisesta ja Caesarin taktisesta psykologiasta, mutta myös galleista. Jokaisessa heimossa druidi eli Asterixin tietäjä Akvavitixia vastaava henkilö oli tärkeä uskonnollispoliittinen hahmo. Druidit opiskelivat laajat uskontoa, parantamista ja erilaisia tieteitä koskevat oppinsa Britanniassa. Opiskelumenetelmänä oli ulkoa opettelu suusta suuhun, jotta väärät henkilöt eivät olisi päässeet tietoihin käsiksi lukemalla, ja opinnot saattoivat kestää jopa kaksikymmentä vuotta.

Mutta nyt haastateltavamme onkin jo täällä.
Maaliskuu 2010.

Jyväs-Ainola: Asterix-latinan alkeita

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri