Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää ja tarut yötaivaalla

Tähtiä.
Tähtiä. Kuva: Tom Hall/Creative Commons tähdet

Tähtitiede kilpailee lääketieteen ja filosofian kanssa maailman vanhimman tieteen tittelistä, vaikka maailman vanhimman ammatin tittelistä tähtitieteilijät, lääkärit ja filosofit eivät kovin hanakasti olekaan kilpailemassa.

Tähtitieteen tärkeä asema ei olekaan mikään ihme. Me sisällä asuvat huoneihmiset olemme jo unohtaneet, miten vaikuttava näky selkeän yön tähtitaivas on mahtanutkaan olla inhimillisen kulttuurin syntyseuduilla Lähi-Idässä ja Välimeren rannoilla. Ajatus siitä, että tähdet vaikuttavat meidän Maapallolla tallustelevien ihmisten elämään ei ole ollut kaukaa haettu, etenkään kun tähtitieteellisistä etäisyyksistä ei aikojen alussa vielä tiedetty mitään.

Niinpä tähdet tosiaan vaikuttivat elämäämme monilla konkreettisilla tavoilla. Kylvöajat, suunnistaminen ja yöllinen ajankulu katsottiin taivaalta. Pian taivaan valopilkuista löytyi omia reittejään tähtien lomassa kulkevat planeetat, mistä ei enää ollut pitkä matka siihen, että katsotaan, missä tähdistöissä planeetat ihmisen syntymän aikaan ovat, ja ennustetaan hänen tulevaisuutensa tältä pohjalta.

Tässä vaiheessa suurimmilla tähdillä ja tähdistöillä oli jo nimet. Ja koska inhimillisiä sivilisaatioita syntyi eri puolilla maailmaa, tähdistöt saivat eri paikoissa erilaisia nimiä. Merkittävimmät tähdistöt ovat niin huomattavia, että ne on hahmotettu eri paikoissa samantapaisesti, mutta nimet ovat vaihdelleet.

Noista ajoista kaukoputket ja varsinkin viime vuosikymmenten radioastronomia ovat lisänneet tunnettujen tähtien määrää massiivisesti. Kaikki kohteet eivät aina saa uutta nimeä, eikä etenkään uusia tähtikuvioita enää nimetä.

Tähtitaivaan tutkijalle mainio ilmainen tietokoneohjelma Stellarium tarjoaa uusimmassa versiossaan tietoa myös tähtikuvioiden nimistä eri kulttuureissa. Se kertoo, että vaikkapa kotoinen Härkä on Egyptissä tunnettu Leukana, Kassiopeia on ollut Kaksi Leukaa ja Otava Härän Etujalka. Polynesialaiset ovat nähneet Orionin tähdistön kohdalla Kissan Kehdon, Navajot Ensimmäisen Laiheliinin ja Eskimot sekä Juoksijat-kuvion Orionin vyöllä että Kaksi Kauas Erilleen Joutunutta kuvion harteilla.

Eri kulttuurien erilaiset käsitykset tutuista taivaankappaleista näkyvät myös siitä, miten Kuuta on katsottu. Meillä puhutaan yleisesti kuu-ukosta ja Kuu kuvataan mielellään pyöreäkasvoiseksi ihmiseksi, silloin kun ei puhuta juustosta. Keski-Amerikan mayat sen sijaan eivät puhuneet ukosta eivätkä juustosta. Heidän luomiskertomuksensa mukaan Maalla oli alunperin kaksi aurinkoa. Kun yksi Maassa asuvista jumalista kyllästyi siihen, että koko vuorokauden ajan on valoisaa, hän heitti toiseen aurinkoon jäniksen, jolloin se himmeni sen verran, että yölläkin sai nukuttua. Ja aivan oikein, kyllä Kuussa voi nähdä jäniksenkin korvineen, kun oikein katsoo. Mare Tranquilitatis on pää ja Maret Nectaris sekä Foecunditatis ovat korvat.

Muinaisilla suomalaisillakin on ollut tähdistöille omat nimensä, mutta ilman kirjoitustaitoa ne eivät ole meidän aikoihimme säilyneet. Suositun teorian mukaan sekaannus hirveä tarkoittaneen sanan jalopeura ja sanan leijona kanssa olisi syntynyt silloin kun suomalaisten Hirven eli Jalopeuran tähdistön kohdalle olisi tuotu Euroopasta Leijonan tähdistö. Mene ja tiedä, pitäneekö paikkansa.

Mutta mitä tarkoittaa sana Otava? Mitkä hiivatin Kaksoset? Kuka oli Orion? Paras henkilö vastaamaan taivahan talikynttilöiden nimistöstä on tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen Turusta. Joulukuu 2007.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri