Perinteiseen taiteilijakuvaan kuuluu tuberkuloosin ja kalpeiden kasvojen lisäksi läheisesti jonkinsorttinen hulluus. Nämä ominaisuudet pätevät myös runoilijoihin ja kirjailijoihin, ja niinpä moni kirjalliselle alalle pyrkivä nuori koettaa nykyäänkin pukeutua mustiinsa, pitää kasvonsa synkkinä ja korostaa sopiviksi katsomiaan omituisuuksiaan. Myös suhteellisuudentajua kehittävät harrastukset kuten vaikkapa kävely raittiissa ulkoilmassa ovat jokaisen nuoren taiteilijaksi halajavan mustalla listalla.
Tämä saattaa kuulostaa liioittelulta, mutta muistelkaapa, milloin viimeksi olette törmänneet kirjalliseen lahjakkuuteen, joka on päivettynyt, terveen pyöreä ja kertoo iloisena harrastavansa ulkoilua. Sitten Veikko Huovisen päivien tällaiset yrittäjät eivät ole yksinkertaisesti saaneet brändäyshimoisia kustantajia uskomaan lahjoihinsa.
Kun kuka tahansa ihminen tekee tarpeeksi kauan töitä itsekseen, omat tavat muodostuvat hänelle pyhiksi ja omat luonteenpiirteet vahvistuvat, kun koko ajan ei tarvitse tehdä kompromisseja. Kun ympäröivä yhteiskunta koostuu innokkaista esimiehen tottelijoista ja sitoutuneista tiimityöskentelijöistä, tällainen ihminen alkaa muistuttaa omalaatuista ja hiukan hassua ihmistä, oli hän miten terve tahansa. Näin taitelijoiden ja kirjailijoiden ”omituisuus” ja ”poikkeavuus” on usein enemmän ympäristössä kuin artistissa itsessään.
Joskus taitelijan mielenterveys kuitenkin järkkyy oikeasti. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä on terävän uran ja nerokkaan tuotannon tehnyt Lauri Viita. Viidan skitsofreniaa käytetään usein todisteena kirjailijan ammatin, tekstin luomisen ja mielisairauden monista yhteyksistä. Ei ihme, sillä olihan Viita kirjoittanut jo ennen sairastumistaan Kukunor-kirjassaan näin:
minä menen Kalahariin —
Teeporvuntii Kukunor —
se kellior se kellior!
Veikö sanojen pyörittely Viidan hulluuteen? Tekikö hulluus Viidasta sanojen pyörittelijän? Miten tekstintekijän mielen ominaisuudet ja mielisairauksien vaikutukset näkee runoilija ja psykiatri Claes Andersson?
Joulukuu 2010.
Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.