Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: miksi seitsemän veljestä?

Taulu, jossa numero seitsemän. Takana metsää.
Taulu, jossa numero seitsemän. Takana metsää. Kuva: Angel Garcia Fernandez aka @anggarfer seitsemän

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on yksi tutkituimpia kirjojamme. Vuosien varrella on tutkittu sen sanastoa, sen kuvaamaa talonpoikaista etelä-hämäläistä elämää ja onpa selvitetty kirjan orgaanisia ihmisen ääniä kuvaavia onomatopoeettisia verbejä sekä niiden unkarinkielisiä käännöksiä.

Alexis Stenvallin lyhyeksi jäänyt elämäkin tunnetaan – jollei nyt tunnin tarkkuudella, niin lähes viikon ja joiltain osin jopa päivän tarkkuudella. Mutta yhteen asiaan ei vastausta löydy: miksi seitsemän veljeksen veljeksiä on juuri seitsemän?

Seitsemää pidetään täydellisyyden lukuna ja se esiintyy monissa uskonnollisissa ja mystisissä järjestelmissä. Pohjois-Amerikan intiaaneilta tunnetaan myytti seitsemästä veljeksestä, jotka olivat taivaan jumalia. Vanhin heistä oli ukkosen jumala ja myös vahvin heistä. Näitä voimia pelätessään muut kuusi veljestä kehittivät salajuonen, jolla vanhin veljeksistä saatiin houkuteltua kaukaiselle saarelle. Ja siellä hän jyrisee yhä.

Intialaisessa mytologiassa kauppias Bolandalla ja hänen vaimollaan Yasavatilla oli seitsemän poikaa, jotka uhrasivat Buddhalle päästäkseen jumaliksi. Kreikkalaisessa mytologiassa auringon jumala Helioksella ja Rhodoksella oli seitsemän poikaa. Katolisessa pyhimyskalenterissa on maininta seitsemästä veljeksestä, mutta kyseessä on vain sattumalta samalle päivälle osuneiden seitsemän marttyyrin niputus, ei oikea veljessarja.

Raamatusta löytyy seitsemän luomisen päivää, Kainin seitsenkertainen kosto, Nooan arkin seitsemän paria jokaista eläintä, seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa lehmää, seitsemän karitsaa, seitsemän pasuunaa, seitsemän enkeliä ja vihdoin myös seitsemän veljestä. Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa fariseukset tenttaavat Jeesusta ylösnousemuksesta ja yksi kysymyksistä liittyy seitsemään veljekseen, jotka kaikki ovat vuorollaan naimisissa saman naisen kanssa. Tässä alkaa jo olla aistittavissa tuttua impivaaralaista Venlan haikailun kaikua, mutta kyse on vain viittauksesta, joten ei tässäkään ole sen kummempaa syvyyttä.

Myös muussa kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa seitsemän veljestä on tuttu jengi. J.R.R. Tolkienin Tarussa Sormusten herrassa haltijoilla Fëanor ja Nerdanel on seitsemän poikaa. Elokuvaohjaaja John Woo on luonut modernin toimintasarjakuvan nimeltä Seven Brothers. Ja 1950-luvun Hollywood-musikaali Seven Brides for Seven Brothers etsi seitsemää morsianta seitsemälle tukkilaisveljekselle, ja se on rankattu maailman 21:ksi parhaaksi musikaalielokuvaksi.

Seitsemän veljestä on siis tarunhohtoinen nippu, mutta aivan erikoisen vahva maine on seitsemännen pojan seitsemännellä pojalla. Hän on kansanuskomuksissa ja okkultismissa myyttisten hahmojen hahmo, joka osaa lukea ajatuksia, ennustaa sateen, herättää kuolleista ja parantaa sairaita, kuten bluesmies Willie Dixon luettelee kappaleessaan The Seventh Son.

Mikään näistä ei tarjoa suoranaista johtolankaan Seitsemän veljeksen määrään, muuten kuin että seitsemän on klassinen ja harmoninen luku. Unohdetaan siis myytit ja uskomukset ja sukelletaan Aleksis Kiven realistiseen talonpoikaismaailmaan teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen kanssa.
Lokakuu 2009.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.