Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Mistä sanonnat tulevat?

Sanakirjoja
Sanakirjoja Kuva: xjy / Creative commons sanakirja

Tiesitkö, että kun englantilaiset lähetyssaarnaajat koettivat 1800-luvulla Afrikassa selittää alkuasukkaille taivaaseen pääsemisen ihanuutta, he käyttivät apunaan bingo-peliä. He kuvailivat käännytettävilleen, että Pyhän Pietarin porteista sisään meneminen tuntui samalta kuin saada viisi ruksia lapulle ja huutaa bingo!

Tiesitkö, että sanonta raha puhuu eli money talks oli englannissa ensimmäistä kertaa käytössä vuonna 1681, jolloin Aphra Behn, yksi maan ensimmäisistä naispuolisista näytelmäkirjoittajista, käytti sitä näytelmässään The Rover?

Entä tiesitkö, että kotka on laskeutunut eli eagle has landed ei ole alunperin Jack Higginsin vuonna 1975 ilmestynyt jännitysromaani natsi-Saksan sodanaikaisista kommervenkeistä vaan astronautti Neil Armstrongin ensimmäiset sanat, kun hän oli ohjannut kuumoduli Eaglen hellävaraisesti kuun pinnalle vuonna 1969. Sanonnasta tuli oitis suosittu merkittävää saavutusta seuraavana riemunkiljahduksena. Higginsin romaanin jälkeen sanonnan merkitys taas muuttui tunnussanaksi ja levisi anglo-amerikkalaisessa maailmassa lehtiotsikkojen laatijoiden käyttöön.

Miten kukaan voi kirjoittaa tai puhua ylipäänsä yhtään mitään, jos ei tiedä, mistä puhumiseen ja kirjoittamiseen käytetyt sanat ja sanonnat ovat peräisin? Ilman näitä tietoja kielellinen ilmaisu on summamutikassa ammuskelua, kun merkitykset menevät ristiin ja rastiin.

Äskeiset sanontojen selitykset ovat englantilaisista hakuteoksista. Angloamerikkalaisessa kirjallisuusmaailmassa ovat suosittuja erilaiset kevyen tieteelliset kieleen keskittyvät teokset. Julia Cresswell on esimerkiksi laatinut sanakirjan englanninkielen kliseistä. Mark Dunn on tutkinut kirjan verran englanninkielen huudahdusten alkuperää ja käyttöä. Howard Rheingoldin kirja They have word for it taas kartoittaa vieraiden kielten sanoja, joita ei englanniksi voi kääntää. Miksi albanian kielessä on 27 eri sanaa viiksille, ihmettelee Rheingold tässä hiljattain ilmestyneessä kirjassaan.

Helppoahan maailman valtakielellä on tehdä sanoista ja sanonnoista etymologisia lukuteoksia, kun kieli on niin hyvin kartoitettu. Kun Encyclopedia Britannicaa aikoinaan tehtiin, luettiin kaikki englanninkielinen siihen mennessä julkaistu tekstimateriaali läpi ja selvitettiin, milloin mikin sana käyttöön ilmestyi ja kirjattiin tähän suursanakirjaan ylös.

Onneksi meilläkin on herätty. Etymologisella puolella ei tarvitse enää tyytyä Veijo Meren 16 vuotta vanhaan klassikkoon Sanojen synty, kun Kaisa Häkkisen yli 1600-sivuinen Nykysuomen etymologinen sanakirja ilmestyi toissa vuonna. Niinpä kun Veijo Meri tyytyi toteamaan, että katiska tulee muinaisvenäjän sanasta kotsi, joka tarkoitti häkkiä, Häkkinen lisää, että suomen kirjakieleen katiska tuli vuoden 1570 herra Martin maanlaissa.

Mutta kielemme sanontojen ja fraasien juuria ihmetellessä on täytynyt tyytyä hajanaiseen yleissivistykseen ja Sakari Virkkusen kolmekymmentä vuotta vanhaan Suomen fraasisanakirjaan, jota kukaan ei ole nähnyt.

Vaan ei tarvitse enää. Viime vuoden lopulla Jukka Parkkiselta nimittäin ilmestyi viidensadan suomenkielisen sanonnan alkuperiä selvittävä teos Aasinsilta ajan hermolla. Niinpä nyt ei tarvitse muistaa ulkoa vanhoja saksalaisia kansantarinoita tietääkseen, että sanonta ostaa sika säkissä juontaa juurensa vekkulin Til Eulenspiegelin jekkuun. Puhumattakaan, että nimi Eulenspiegel muuttui Ruotsissa Ulspegeliksi, joka taas levisi Suomeen muododssa uuspeili, jolla sanalla taas Jukolan Timo viittaa Kissalan Aapeliin tämän pilkkalaulujen vuoksi.

Mistä sanonnat ovat kieleemme tulleet? Millaiset sanonnat ovat jääneet elämään? Miksi toiset sanonnat elävät, toiset katoavat? Tätä pitää kysyä kirjailija Parkkiselta. Huhtikuu 2006.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

  • Avaruusromua: Viestejä avaruudesta?

    LGM-1 ja muut pulsarit soivat uudessa musiikissa.

    Nuo säännölliset pulssimaiset signaalit vaikuttivat siltä kuin joku lähettäisi niitä tarkoituksella, kuin joku tahtoisi ottaa meihin yhteyttä. Niinpä tähtitieteen opiskelija Jocelyn Bell Burnell alkoi kutsua tuota signaalia lähettävää avaruuden kohdetta nimellä LGM-1, Little Green Men One. Hän oli juuri löytänyt ensimmäisen milloinkaan havaitun pulsarin. Nyt yli puoli vuosisataa myöhemmin pulsarit soivat uudessa musiikissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Ottaisitko taksikuskin mukaasi ostoksille tai oopperaan?

    Tulevaisuuden taksi voisi tarjota seuraa yksinäiselle.

    Hämmästyin hieman, kun Posti kuljetti kotiin ja asensi paikalleen verkkokaupasta ostamani kodinkoneen ja vei vielä mennessään kierrätettäväksi vanhan laitteen. Kuinka kätevää! Tällaista palvelujen yhdistelyä tarvitaan lisää.

  • Avaruusromua: Kaikki maailman etätyölaiset, rentoutukaa!

    Etätyössäkin voi stressaantua, musiikki auttaa!

    Etätyö on työtä, jota ei tehdä työpaikalla, vaan jossakin muualla. Jotkut ovat sitä mieltä, että etätyö on vähemmän stressaavaa kuin niin kutsuttu toimistotyö, ehkä siksi, että etätyössä työntekijä kokee olevansa vapaampi. Amerikkalainen Ken Elkinson tekee musiikkia yhä kasvavalle etätyöntekijöiden joukolle. Hän on sitä mieltä, että etätyössäkin voi stressaantua ja siihen voi auttaa esimerkiksi musiikki. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri