Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää puhuu romania

Shuvani Romani Kumpania tanssii Abbeyn keskiaikafestivaaleilla
Shuvani Romani Kumpania tanssii Abbeyn keskiaikafestivaaleilla Kuva: James Niland romani

Tuntuu aivan loogiselta, että romanit asuvat Romaniassa, vaikka sanojen samankaltaisuus onkin enemmän sattumaa kuin sukulaisuutta. Romaneita asuu kuitenkin kaikkialla maailmassa ja vanhastaan eritoten Euroopassa. Kulkijakansan luonteeseen kuuluu, että joka maassa heillä on ollut oma nimensä.

Suomessa romaneita on sanottu mustalaisiksi, ilmeisesti kalpeaa valtaväestöä tummemman ihonvärin vuoksi. Ruotsissa romanit ovat olleet zigenare. Samaa kantaa on saksan Zigeuner, Italian zingaro ja jiddishin tsigayner. Nämä kaikki juontuvat käsitteestä zincali, joka taas tarkoittaa Zendin maan mustat miehet ja Zend taas on Persia eli nykyinen Iran.

Englannissa romanien nimi on gypsy. Se on lyhenne sanasta egyptian, egyptiläinen. Samaan paikkaan viittaa italialainen nimitys gitano, josta monikossa tulee ranskalaisen savukemerkin nimi Gitanes. Romanikieltä tutkineen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vähemmistökielten osaston johtaja Kimmo Granqvist tosin sanoo, että Egypti ei tässä viittaa faaraoiden maahan vaan Kreikan pohjoispuolella sijanneeseen Vähä-Egyptiin. Toisissa osissa Ranskaa romaneita taas on kutsuttu böömiläisiksi eli de bohémiens.

Monipuolisen nimistön huippu on kuitenkin Espanjan romanien nimi, flamenco. Se viittaa flaamilaisuuteen ja syy tähän vie meidät Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijaan Kaarle V:een. Tämä vuonna 1500 syntynyt kuningas syntyi Gentissä, nykyisessä Belgiassa ja hän sai flaamilaisen kasvatuksen. Tämä isänsä puolelta Saksan ja Itävallan kuningas peri äitinsä puolelta Espanjasta Kastilian ja Aragonian. Siellä hän järjesti festivaaleja, joihin hän kansanmiehen vaikutelman ansaitakseen kutsui soittamaan mustalaisia ja paikallisia muusikoita. Ja jostain hämmentävästä syystä espanjalaisia mustalaisia ja heidän musiikkiaan alettiin kutsua flaamilaiseksi, flamenco.

Romaneihin liitetään siis mitä moninaisimpia paikkoja, mistä heidän on luultu tulleen tai mistä he ovat sanoneet saapuneensa. Mutta millainen on näin monta nimeä ansainneen vaeltavan tarunhohtoisen kansan oma kieli romani? Mitä se kertoo kansan alkuperästä? Onko yleistä romanikieltä? Onko se vaikuttanut suomen kieleen? Onko suomen kieli vaikuttanut romaniin? Romanikielen tutkija Kimmo Granqvist kertoo.

Romanit.fi

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri