Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Tehdään numeroa

Matemaattisia yhtälöitä
Matemaattisia yhtälöitä Kuva: tkamenick/creative commons numero

Tänään puhumme numeroista, numeroiden merkityksistä ja numerologiasta. Ehkä parhaiten numerologiaa on suomalaisten keskuudessa tehnyt tunnetuksi Tapio Rautavaaran esittämä klassikkokappale Korttipakka. Muistattehan sen tarinan, joka on tosi, sotamiehestä, joka joutuu puhutteluun siksi, että hänellä on jumalanpalveluksessa kädessään rukouskirjan sijasta korttipakka. Sotamies puolustautuu esimiehelleen selvittämällä, miten pakan ässä muistuttaa häntä vain yhdestä Jumalasta, kakkonen testamenttien määrästä, kolmonen pyhästä kolmiyhteydestä jne.

Korttipakan sanoittaja Seppo Virtanen ei ole ensimmäinen korttipakan lukusymmetrian avulla maailmaa selittänyt ihminen. Amerikkalainen T. Texas Tyler sanoitti vuonna 1948 kappaleen nimeltään The Deck Of Cards ja jo vuodelta 1788 on peräisin ranskankielinen painettu versio samasta tarinasta.

Numerot edustavat meille nykyihmisille tarkkuutta ja tieteitä, matematiikkaa, taloutta sekä fysiikkaa. Numeroita pidetään täsmällisinä, ja niitä käsittelevät tiedemiehet; fyysikot, talousmiehet ja matemaatikot, ovat meille mitattavan ja konkreettisen todellisuuden asiantuntijoita.

Numeroille on kuitenkin aina annettu myös muita kuin tarkkoja maailman mittaamiseen tai rahamääriin liittyviä merkityksiä. Pythagoras tunnetaan geometrisistä innovaatioistaan, mutta miestä kunnioitetaan myös numerologian isänä. Numerologeille ei riitä geometrian ja matematiikan maailmojen täydellinen kauneus, vaan he soveltavat matematiikan malleja konkreettiseen elämään niin, että ajattelevat esimerkiksi ihmisen syntymäpäivän numeroista laskettujen lukujen luonteiden kuvastavan tuota ihmistä.

Yksi numerologian pisimmälle edennyt haara on juutalainen kabbala-perinne. Kabbalistien mukaan suora tie paratiisiin ohi sen vartijoiden ja porttien löytyy juutalaisten pyhän kirjan tooran tekstien ja Talmudin suullisen perinteen numerologisista tulkinnoista. Nuo tekstit eivät kabbalistien mukaan ole merkityksellisiä sellaisinaan, vaan vasta kun ne on tulkittu numerologisten
avainten avulla. Kabbalismi on sukua monille muille mystiikan lajeille ja esimerkiksi vapaamuurariudessa on runsaasti kabbalistiikan piirteitä.

Myös raamattu on numerologien suosiossa. Raamatusta on peräisin monia tärkeitä lukuja: Jumaluus on kolmiyhteinen, neitsyitä oli seitsemän, opetuslapsia oli kaksitoista ja ilmestyskirjan pedon luku on tietysti 666.

Taiteen tekemisessä numerot ja matematiikka ovat olleet apuna aina. Etenkin arkkitehtuuri, kuvanveisto, maalaustaide ja musiikki ovat hyödyntäneet lukusarjoja ja geometrisia muotoja. Mutta miten numerot sopivat yhteen nykyaikaisen runouden kanssa? Vastikään seitsemännen runokirjansa Einsteinin viimeiset sanat julkaissut Panu Tuomi kertoo. Helmikuu 2008.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri