Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Voi aikoja, voi tappoja! (Jerry Cotton 21/83)

Jerry Cotton -kirjan kansi
Jerry Cotton -kirjan kansi Kuva: Peter jerry cotton

Laukaus ensi silmäyksellä (Jerry Cotton 22/1968)! Siinä paha missä raha (Jerry Cotton 2/1969)! Kesä on salapoliisiromaanien aikaa ja siinäpä syy kaivaa esiin vanhat Jerry Cottonit.

Timantti ei sammaloidu (Jerry Cotton 6/1969)! Sano se sarjatulella (Jerry Cotton 6/1969)! Alunperin Jerry Cotton -sarja oli saksalaisen Bastei-kustantamon johtajan Gustav Lubben idea. Heinz Werner Höber kehitteli idealle sisällön ja tyylin ja vihdoin Delfried Kaufmann alkoi kirjoitustyöhön.

Ensimmäinen Cotton-tarina Ich suchte den Gangster-Chef (Etsin rikollisjohtajaa) ilmestyi Bastei Kriminalroman –rikosromaanisarjassa vuonna 1954. Pari vuotta myöhemmin Jerry sai Saksassa oman viikoittaisen lehden, josta tuli nopeasti varsin suosittu.

Sarjalla on Saksassa ollut yli sata kirjoittajaa ja alkuperäisestä triosta Höber itse kirjoitti jopa 350 tarinaa FBI:n agentti Jerry Cottonista, hänen ystävästään Phil Deckeristä ja heidän seikkailuistaan New Yorkissa. Vuosina 1965–1969 Saksassa tehtiin Jerrystä kaikkiaan kahdeksan elokuvaa, joissa päähenkilöä esitti amerikkalaisnäyttelijä George Nader. Ajankohtaiseksi Jerryn tekee se, että paraikaa (2010) Saksassa valmistellaan jälleen uutta Cotton-filmiä.

Jerryn saapuminen Suomeen on aivan oma tarinansa. Hannu Purhonen kirjoittaa viime talvena ilmestyneessä kirjassaan Jerry Cottonin kuolemattomat sutkaukset, miten oululainen liikemies Esko Kastemaa lähti 1950-luvun lopulla Saksaan myymään jäkälää ja toi tuliaisina paikalliselta kioskilta matkalukemiseksi löytämänsä saksankielisen Jerry Cottonin.

Kastemaa osasi saksaa mainiosti, olihan hän toiminut sodan aikana Kiestingissä saksalaisen esikunnan suomalaisena yhteysupseerina. Kastemaa innostui Cottonista niin, että alkoi vuonna 1961 kääntää niitä suomeksi. Pian mukaan hommaan tuli Kaleva-lehden pakinoitsija Antti Aalto, joka taas ei osannut saksaa kovinkaan sujuvasti. Niinpä hän pian alkoikin niin sanotusti panna teksteihin omiaan ja näin muokata saksalaista sarjatuotantolukemistoa persoonallisemmaksi suomalaiseksi versioksi.

Aallon viimeistelemä Jerry Cotton oli yhä toiminnan mies, mutta maalta suurkaupunkiin muuttaneena hiukan kömpelö ja suurista puheistaan huolimatta ujo naisten kanssa – helppoja samaistumisen aiheita sodanjälkeisen ajan suomalaismiehille. Nopeasti Jerry Cottoneista tuli Suomessakin menestystarina, levikki oli parhaimmillaan yli 40 000 kappaletta. Saksalainen emoyhtiö lopetti Cottoneiden kulta-ajan vuonna 1981 määräämällä, että Suomessa luovutaan itse kirjoitetuista tarinoista ja aletaan kääntää taas Bastei Verlagin tuottamia juttuja. Levikki romahti, mutta vastoinkäymisistä huolimatta lehti ilmestyy yhä.

Tamperelainen Mauri ”Moog” Konttinen ihmetteli Kontra-yhtyeensä aikoina, miksi kaikki muut yhtyeen jäsenet lukevat keikkabussissa Jerry Cottonia. Konttinenkin tutustui lukemistoon ja tuloksena oli vuonna 1978 ilmestynyt listahitti Jee Jee Jerry Cotton. Lehden kirjoittajien otsikkoneroudesta kertoo se, että Konttisen sanoittamassa hauskassa laulussa mainittu ”Serenadi G-ruudissa” on Jerry Cotton -lehden otsikko vuodelta 1971. Ja vuonna 1991 tamperelainen punkyhtye Pojat julkaisi singlen Pala maata hautausmaalta, jonka otsikko on taas Cottonia vuodelta 1977.

Me, jotka emme ole vielä jaksaneet kahlata Cottoneitamme läpi saakka, olemme aina iloinneet jo Cotton-tarinoiden otsikoista. Uudet luodit lakaisevat (Jerry Cotton 17/1969)! Ei hirsipuusta kauas putoa (Jerry Cotton 19/1969)! Ne ovat parhaimmillaan sellaisia huumorin ja karskiuden sekoituksia ja törmäyksiä, että ne saavat yhä nauramaan ihan ilman tarinoitakin. Onkin hienoa, että Purhosen kirjan loppuun on koottu suuri osa Suomessa ilmestyneistä Cotton-otsikoista.

Antti Aalto jäi eläkkeelle 1968. Tämän jälkeen Cottonia alkoi kirjoittaa ja toimittaa suomalaisen kioskikirjallisuuden suurmies Seppo Tuisku, joka tunnetaan myös Aarne Haapakosken eli Outsiderin työn jatkajana. Tuiskun jälkeen hämeenlinnalaiskirjailija Tapani Bagge toimitti lehteä muutaman vuoden ja kirjoitti puolensataa Cottonia. Kysytäänpä Baggelta, mitä Cottoneiden otsikoiden taakse kätkeytyy.

Hautalöytö reikärautakaudelta (Jerry Cotton 21/1973)! Ilta on aamua lyijyisempi (Jerry Cotton> 24/1976)!

Kommentit
  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri