Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapäät vierivät

Pasi Heikura
Pasi Heikura Kuva: Yle/Merja Hannikainen aristoteleen kantapää

Niille, jotka tulevat Aristoteleen kantapää -ohjelman pariin vasta nyt kerrottakoon, että Pasi Heikura on tehnyt ohjelmaa Yle Radio 1:een jo vuodesta 2006. Monet vuosien sadoista ohjelmista ovat odottaneet lukijoita ja kuulijoita arkistojen kätköissä.

Nyt raotamme arkistojen portteja nostamalla päivänvaloon valikoiman menneiden vuosien ikimuistoisimpia Aristoteleen kantapäitä. Jutut on listattu uusimmasta vanhimpaan.

Iloisia ja ehkä jopa ylösrakentavia luku- ja kuunteluhetkiä!

2013

  • Aikamuoto on rahaa!
  • Yksi asia, joka on jäänyt hyvin monelle kouluaikojen äidinkielentunneilta mieleen on lause: suomen kielessä ei ole futuuria. Väite on kiehtova: se ikään kuin poistaa kieleltämme tulevaisuuden kokonaan.

  • Moni kakku vaikea niminen
  • Millaisessa kielellisessä maisemassa Aleksis Kivi eli ja kirjoitti? Millaista hänen suomen kielensä oli? Miksi hän alkoi kirjoittaa suomeksi vaikka eli ruotsinkielisessä kulttuurissa Venäjän keisarikunnassa?

  • Miten ruskea muuttuu punaiseksi
  • Mistä suomen kielen sanat eri väreille tulevat? Ovatko ne omia sanoja vai lainasanoja? Miksi punainen on nen-päätteinen mutta vihreä ei? Miksi oranssi on suomessa väri ja englannissa appelsiini?

  • Murtamattomat myytit
  • Ovatko myytit ovat niin vikkeliä ja muotoaan muuttavia olioita, että niiden murtamiseen ei piispa, tiedemies ja tv-ohjelma kykene?

  • Ei nimi miestä pahenna
  • Me pidämme suomalaista nimipäiväkalenteria ja koko nimipäiväperinnettämme kansainvälisenä harvinaisuutena. Almanakkaa pohtimaan saapui dosentti Minna Saarelma-Paukkala.

  • Enjoy. Agricola.
  • Hyvää koulutietä, ekaluokkalaiset! Kun pänttäätte lukutaitoa aapisistanne, muistakaa, että 471 vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen lukemisen oppikirja, Mikael Agricolan laatima ABC-kirja.

  • Kalenteritytöt
  • Kalenterin nimipäiviä uudistetaan viiden vuoden välein. Almanakkapäällikö Minna Saarelma-Paukkala saapui studioon kertomaan lisää.

  • Eloa kuussa
  • Kesän valoisien öiden jälkeen Kuu tuntuu elokuun tummalla taivaalla täällä Pohjolassa jälleen tenhoavammalta kuin koskaan.

  • Esko ja puumerkki
  • Mitä puumerkit olivat? Millaisia puumerkit olivat? Tehtiinkö puumerkki aina puuhun?

  • Suvi ja Jussi
  • Aristoteleen kantapää keskittyi suomalaiseen etunimiperinteeseen ottamalla esiin listan tosisuomalaisia nimiä.

  • Ei nimi ihmistä, kasvia tai eläintä pahenna
  • Vanhan ajan ihmisille mikään ei ollut kavahduttavampaa kuin ajatus siitä, että antaisi eläimelle ihmisen nimen. Nykyään lemmikit saavat aivan arkipäiväisesti ihmisten etunimiä. Ja ihmiset kasvien nimiä.

  • Kaikki paitsi purjehdussanaston laatiminen on turhaa
  • Onko pinnaaminen laiskottelua, milloin laiska-jaakko on ahkerimmillaan ja mitä yhteyttä levankilla on Välimeren itärantaan eli Levanttiin?

  • Vaatteen puolesta!
  • Viime vuosien suurin vaateskandaali sai alkunsa Torontossa 2011, kun torontolainen poliisi Michael Sanguinetti meni töräyttämään julkisesti, ettei naisten kannattaisi pukeutua ”kuin lutkat”, jotta välttäisivät raiskatuksi tulemisen.

  • Sanani ain ananas!
  • Uelias ihminen kokeilee tietenkin joskus, miltä maailma näyttäisi, jos lukisikin sanoja väärään suuntaan. Joskus sanojen sisältä löytyy takaperin luettuna toisten sanojen ituja. Näin päästään palindromien äärelle.

  • Kevätuhri
  • Pääsiäisen aikoina usein muistellaan sitä, miten kristillinen käännytystyö korvasi pakanallisen kevään juhlan omalla suurella juhlallaan. Samalla korvautui säännöllinen uhrien uhraaminen.

  • Sunfaraa
  • Tänään muistelemme vanhoja hittibiisejä 150 vuoden takaa. Tai oikeammin erästä tuon ajan hittibiisiä, laulua Oolannin sodasta.

  • Kemppaisesta kempiksi
  • Oletteko maistaneet Häagen-Dazs-jäätelöä? Sitä amerikkalaista Häagen-Dazs-jäätelöä, ei sitä amerikkalaista Ben & Jerry's -jäätelöä. Kumpikin on aivan oivallista tavaraa, mutta eikö niillä olekin aika hassut nimet?

  • Norsut ja Lappi
  • Kymmenisen kuukautta ennen Suomen itsenäisyysjulistusta, vuonna 1917, pidettiin Trondheimissa ensimmäinen yleissaamelainen kokous. Miten vuosituhantinen naapuruussuhde näkyy suomen kielessä?

  • Mummoille suklaata!
  • Graffitikulttuuri saapui Tampereelle 1980-luvun puolivälissä. Mitä graffiteilla yritetään kertoa? Kenelle? Millä keinoilla? Miksi?

  • Otso, Mesikämmen ja Nalle
  • Karhulla on paljon nimiä. Se, että Pyhän Henrikin tappoi mustankipeä talonpoika Lalli on yhtä todennäköistä kuin se, että piispan tappoi karhu.

    2012

  • Kuusin kynttilöin
  • Joulu on sikäli omalaatuinen kristillinen juhla, että siihen kuuluvista erilaisista perinteistä ja tavoista kovin moni ei liity kristillisyyteen mitenkään.

  • Kattokaa poja! Mää ole lentokone!
  • Tuntematon sotilas on suomalaisten eniten siteeraama kirja Raamatun ja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ohella. Kysymme Väinö Linna -harrastaja ja kielen tutkija Ossi Kokolta, mistä kirjan osuvat lausahdukset tulivat.

  • Munkkilatinasta arkilatinaan
  • Kirkon avulla latina levisi huomattavasti laajemmalle kuin mihin Rooman valtakunta sitä kykeni viemään. Niin laajalle, että se näkyy lainasanojen muodossa kaikkialla.

    Pasi Heikura pilkkua viilaamassa
    Pasi Heikura pilkkua viilaamassa Kuva: Yle/Merja Hannikainen aristoteleen kantapää
  • EVM, ERVV ja EVVK
  • Poliitikot elävät ja puhuvat niin paljon keskenään, että heille muodostuu oma slanginsa, joka ei aina aukene muille. Kun valtakunnan politiikan lisäksi on vielä EU:n laajuinen poliittinen kenttä, hallinnollinen jargon sen kun pahenee.

  • HP - Home of the Parliament
  • USA:n keskustelevan politiikan juuret ovat Euroopassa ja saapuneet sinne Englannista. Mistä Ison-Britannian poliittinen retoriikka on saanut alkunsa?

  • Sitä tikulla silmään, joka menneitä muistaa; ja sitä molempiin, joka unohtaa
  • Koska mannerjäätikkö höyläsi maaperämme puhtaaksi kaikesta aiemmista mahdollisista ihmisen tekemistä jäljistä, kalliomaalauksistamme ei löydy mammutteja kuten Etelä-Euroopassa.

  • Mitä paikkoja Suomessa oli ennen suomea
  • Saamelaisajoista on jäänyt vahva jälki nyky-Suomen karttaan. Millaisia ovat ympäristömme saamelaisperäiset paikannimet?

  • Muu vaara
  • Liikennemerkit on ehkä maailman yleisin merkkikieli. Se on liikenteen oma kieli, jota miljoonat liikkujat maailmassa ymmärtävät. Miten liikennemerkit ovat yleistyneet Suomessa? Mistä hirvivaaramerkki tuli meille?

  • Käsipyyherullajärjestelmiä ja kasvokkainviestikumppaneita
  • Miksi joudumme kahlaamaan tietoturvalaiteliiketoimintojen, kasvokkainviestikumppaneiden, kondiittorioppiohjelmakomiteoiden ja peruspalveluliikelaitoskuntayhtymien seassa? Miksi yhdyssanojen väärin kirjoittaminen saa toisaalta niin monet niin vihaisiksi?

  • Mitä vikaa on maanantaissa?
  • Miksi maanantai on niin masentava? Eikö työ ole ihmisille tärkeä asia elannon, itsensä toteuttamisen ja oman minäkuvan kannalta?

  • Tarina ja miten se kerrotaan
  • Kirjailija Raymond Chandler osallistui aikoinaan tarinankerrontaa koskevaan keskusteluun kuuluisalla ohjeellaan kirjoittajille: ”Jos et tiedä, mitä tehdä tai tarina on umpikujassa, laita mies tulemaan ovesta ase kädessä”.

  • Kamferitipoista Xyzaliin
  • Miksi lääkkeiden nimet muistuttavat nykyään tsekkiläisten jääkiekkoilijoiden tai Asterix-sarjakuvan henkilöiden nimiä?

  • Miten kirjoitetaan niin kuin lausutaan?
  • Miksi eri kielet lausuvat sanoja ja kirjaimia eri tavalla? Lausutaanko vain suomessa kirjaimia niin kuin ne kirjoitetaan?

  • Voiko sikari olla vain sikari?
  • Tarina tupakan saapumisesta Eurooppaan on kaikille tuttu. Mutta miten savun makua voi sanoin kuvailla?

  • Mikä viheltäen tulee
  • Ihmiset puhuvat planeetallamme mitä ihmeellisimmillä kielillä, mutta yksi omalaatuisimmista on vihellyskieli.

  • Kukasta kukkaan
  • Ketunleipä. Siankärsämö. Kurjenpolvi. Mitä nämä kaikki eläimet tekevät kasvien nimissä?!

  • Paskhan reissut
  • Miksi pääsiäinen liikkuu? Mitä kaikkia muita päiviä pääsiäinen liikuttelee? Kuka oli Septuagesima? Onko Tuhkakeskiviikon tuhka jonkun elävältä poltetun marttyyrin tuhkaa?

  • Kevätuhri keikkuen tulevi!
  • Miten koreografit välittävät ideansa tanssijoille? Onko muuta liikemuistia kuin tanssijan liikemuisti?

  • Sana ja sen tulkinta
  • Muistatteko Neuvosto-ajat? Jokaisen valtiovierailun aikaan Suomi tärisi jännityksestä: miten valtiomiehet päätyvät muotoilemaan vierailun loppujulkilausuman?

  • Rummun puhe
  • Voiko rummuilla puhua? Mitä rummutuksella puhutaan? Onko kyseessä oma kielensä, sähkötyksenkaltainen koodisto vai puheen jäljittely? Juorutaanko rummuilla?

  • Pilkkuun asti!
  • Kun ollaan oikein pikkutarkkoja, viilataan pilkkua. Tarkkuudesta kertoo myös se, kun tekstistä ei saa muuttaa pilkkuakaan. Ja kun jokin on sataprosenttisesti oikein, se on pilkulleen. Pilkku on siis tekstin pienin yksikkö, sen hiuskarva ja silmäterä.

  • ”Tii-ta-ti-taa-taa hän oli ässä”
  • Miksi Samuel Morsen yli 150 vuotta sitten keksimä tiedonvälitysmenetelmä on yhä nerokas? Entä miten sähköttää morseaakkosilla tekstiviestislangista tutut OMG ja LOL?

    2011

  • Onkos täällä tuhmia lapsia?
  • Aikuisiin ei joulupukilla ja lahjoilla kiristäminen toimi, joten jo aikojen alusta saakka kaikki yhteisöt ovat sopineet käyttäytymissääntöjä, joista sitten ovat kehittyneet modernit lait. Mutta miksi laista on vieläkin vaikea saada selvää?

  • Logo-palikat
  • Idols-ohjelman logo on muunnelma automerkki Fordin logosta. Mitä muiden suuryritysten logoissa näkyy? Ovatko logot velkaa heraldiikalle, lippujen ja vaakunoiden sommittelun taiteelle?

  • Skitsofrenian vuosisata
  • Mitä skitsofreenikkojen puheet ja tekstit kertovat meille taudista, kielestä ja meistä ns. terveistä? Oppaanamme on Joensuun yliopiston yleisen kielitieteen professori Jussi Niemi.

  • Tekstit ja tekstiilit
  • Miten kukaan vaatesuunnittelija voi ajatella, että tuhannet suomalaiset haluaisivat julistaa kanssaeläjilleen paidassaan ORIGINAL. URBAN. BRAND. COOL. CRAZY. WICKED.? Kuka suunnittelee vaatteiden viestit?

  • Kivi onko kourassani (virsi 453)
  • Aleksis Kivi on suomenkielisen kirjallisuuden isä” ja ”ensimmäinen omintakeinen runoilijapersoonallisuus suomalaisessa kirjallisuudessa” sanoo Wikipediakin. Miten uskonnollinen kirjallisuus näkyy Kiven tuotannossa? Oliko Kivi virsikirjan lukija vai laulaja?

  • Tuiki tuiki
  • Mitä nimiä tähdille on annettu? Mitä tähdille annetut nimet kertovat? Kuka niitä on antanut?

  • Kirjainten historian ABC
  • Mitä A-kirjaimella on alunperin kuvattu, miksi meidän pitä rakastaa veroja ja mihin hävisi viikinkien riimukirjoitus? Kirjainten historian ABC, olkaa hyvä!

  • Mittoja ja painoja
  • Koko maailma käyttää Celsius-asteikkoa, mutta USA pitää kiinni Fahrenheiteistaan. Mistä sanoista tulee lyhenne SI? Mistä juontuu sana metri? Kirjoitetaanko valon yksikkö kandela isolla vai pienellä?

  • Aineiden alku
  • Miten alkuaineet ovat saaneet nimensä? Onko Ununoktium Lauri Viidan keksimä satukirjan meri? Onko Lutetium roomalaisten varuskunta Asterix-sarjakuvassa? Missä keksittiin germanium?

  • Tehdäänpä numeroa!
  • Miksi matematiikka on meille niin vaikeaa? Onko numeroiden kielen ja sanojen kielen yhteensovittaminen mahdotonta? Puhuuko koko universumi matematiikkaa? Mikä on biljardi?

  • Jo muinaiset roomalaiset ja kreikkalaiset, osat 1 ja 2
  • Latinisti Reijo Pitkäranta oli Aristoteleen kantapään vieraana avaamassa vierassanojen ja latinan maailmaa – kahden jakson verran!

  • Axel, tulppi ja kolmois-Schalkow
  • Suomalaiset naiset ovat taitoluistelussa maailman huipputasoa. Lajilla on jännittävä historia, jossa roolinsa on myös Suomen Kokkolalla. Katsojaa kuitenkin mietityttää yhä: kuka oli kolmois-lutz?

  • Kuva kertoo nopeammin
  • Lippujen ja vaakunoiden kielioppia kutsutaan heraldiikaksi. Mitä yhteistä on Santiago de Compostelan pyhiinvaeltajilla ja Shellin huoltoasemilla? Ovatko graffitit heraldiikan moderni sovellus? Mitä leijona symboloi Suomen vaakunassa?

  • Kullan ystävät
  • Miksi suomessa rakkainta ihmistämme, kultaa, kutsutaan samalla sanalla kuin kylmää metallia, kultaa, jonka kilohinta on näinä aikoina vähän yli 30 000 euroa? Ja miksi kaksi kultaa kutsuu toisiaan puluiksi?

  • Putrui, brändi, putrui!
  • Brändi ja brändääminen ovat viime vuosien muotisanoja. Yhteistä kaikille brändihankkeille on se, että niiden ajajilla on hommasta selvä käsitys, mutta kaikille muille brändääminen on hokema vailla täsmällistä sisältöä.

  • Sumujen ilta
  • Planeettojen ja tähtien lisäksi avaruudessa on sumumaisia länttejä, joilla on mielikuvitusta kiihottavia nimiä: Rapusumu, Perhoskoira, Pohjois-Amerikkasumu, Jalanjälkisumu. Mitä sumut ovat, ja kuka nuo nimet on antanut?

    2010

  • Kuttu juttu
  • Voiko eduskunnassa laskea leikkiä ja parodioida kansanedustajan työtä? Mistä kuttupuheessa on kysymys? Istutaan alas kuttupuheen isän kanssa muistelemaan mistä kaikki sai alkunsa.

  • Kieli ja mieli
  • Miten mielisairaudet vaikuttavat kieleen? Olisiko esimerkiksi Lauri Viita ollut samanlainen kirjailija ilman skitsofreniaa?

  • Aristoteleen kantapää puhuu romania
  • Millainen on monta nimeä ansainneen vaeltavan tarunhohtoisen kansan oma kieli romani? Mitä se kertoo kansan alkuperästä? Onko yleistä romanikieltä? Onko se vaikuttanut suomen kieleen?

  • Maakunnasta se pienikin ponnistaa
  • Mistä maakuntalaulut ovat tulleet? Mihin ne ovat menneet?

  • Aleksis ja August
  • Aleksis Kivestä puhuttaessa on aina pakko muistaa mainita Kiven armoton teilaaja August Ahlqvist. Mikä mies Ahlqvist oli? Miksi hänellä alkoi viirata Kiven kohdalla?

  • Miksi Suomessa ei helan gå?
  • Ovatko suomalaiset ainoa kansa, jonka juhlimiseen laulaminen ei kuulu? Onko kyseessä omalaatuinen suhteemme laulamiseen vai omalaatuinen suhteemme juomiseen?

  • Leskenlehden leiskuva lempi
  • En varmaan ole ainoa, jota leskenlehden nimi on aina mietityttänyt. Miten niin kaunis kukka voi liittyä leskeyteen?

  • Aarniometsästä yökynttilään
  • Miten seksisanakirja on syntynyt? Miten seksisanat lisääntyvät? Ovatko kaikki seksisanat lopultakin kiertoilmauksia, jotka kiertävät tabua joko siivosti tai roisisti?

  • Eeposten odysseiat
  • Tänään pohdimme Kalevalan tulkintaa antiikin eepoksia vasten. Saagaa kaivattiin kansallisen itsetunnon tueksi osoittamaan, ettemme ole pelkkiä nokinaamaisia metsäläisiä.

  • Voi aikoja, voi tappoja! (Jerry Cotton 21/83)
  • Hautalöytö reikärautakaudelta! Ei hirsipuusta kauas putoa! Sano se sarjatulella! Siinä paha missä raha! Jerry Cottonin otsikot ilahduttavat aina.

  • Asterixin klassinen viisaus
  • Olemme nykyään siinä tilanteessa, että klassisen yleissivistyksemme olemme saaneet Asterix-sarjakuvia lukemalla. Niinpä on paikallaan kysyä: millaisen kuvaa antiikista Asterix meille välittää?

  • Ei viitata kintaalla!
  • Viittomakieliä on useita, lähes joka maassa on omansa, vaikka ne eivät liitykään mitenkään maan puhuttuun kieleen. Tänään kysymme, onko viittomakielessä fraaseja.

  • Amerikan meininki
  • Onko USA vain sattumanvarainen Euroopan paikannimien ja historian kuvajainen?

  • Aateluus velvoittaa
  • Onko kaikilla aatelissuvuilla oma motto? Mistä aatelissukujen motot tulevat? Juontuuko se, että tavallisetkin ihmiset valitsevat mottoja, aatelisten vanhasta tavasta?

    2009

  • Lasten suusta
  • Oppiiko joka lapsi puhumaan geeniensä määräämänä ilman ulkopuolista vaikutusta? Hidastaako lapsen liikkuminen puhumaan oppimista? Auttaako television ja tietokoneen ruudun katselu?

  • Ajattelurakennelmat kielten takana
  • Eivätkö kielet ole keskenään samanlaisia merkkijärjestelmiä? Onko kielten välillä muitakin eroja kuin eri sanat? Mistä nämä erot kertovat?

  • Eteenpäin, sanoi eskimo lumessa!
  • Se, että eskimoilla olisi satoja synonyymeja lumelle, on myytti. Mutta mitä nuo eskimoiden sanat lumelle ovat? Mille asioille eskimoilla on vähän sanoja?

    Pasi Heikura
    Pasi Heikura Kuva: Yle/Merja Hannikainen aristoteleen kantapää
  • Miksi seitsemän veljestä?
  • Alexis Stenvallin lyhyeksi jäänyt elämä tunnetaan lähes viikon tarkkuudella. Mutta yhteen asiaan ei vastausta löydy: miksi seitsemän veljeksen veljeksiä on juuri seitsemän?

  • Kalevalan salat julki
  • Kielimies ja erilaisia sanakirjoja ennenkin laatinut Raimo Jussila julkaisi vuonna 2009 teoksen, jota tuhannet Kalevalan lukijat meitä ennenkin ovat varmasti kaivanneet. Se on nimeltään Kalevalan sanakirja.

  • Hulluja nuo roomalaiset!
  • Mitä tarinoita Asterixin nimien taakse on ladattu? Mikä on Idefixin pakkomielle? Mitä on Akvavitix englanniksi? Mukana roppakaupalla sarjishistoriaa.

  • Kirjaimellisesti
  • Kirjaimet saavat ihmiset kiihdyksiin ja niiden takana on hauskoja tarinoita menneisyydestä. Mutta miksi erilaisia kirjaimia on niin paljon? Kysytäänpä typograafikko ja opettaja Markus Itkoselta.

  • Puhetta ja politiikkaa
  • Millaista on puhemiehen työ täysistunnossa? Millainen keskustelufoorumi eduskunnan täysistuntosali on? Millaisia puhujia kansanedustajat ovat?

  • Mistä sanat tulevat, mihin sanat menevät?
  • Professori Kaisa Häkkinen on tehnyt suurtyön kootessaan pari vuotta sitten ilmestyneen Nykysuomen etymologisen sanakirjan. Kysytäänpä häneltä, miten sanojen alkuperää tutkitaan.

  • Lain nimessä
  • Miksi sujuva kirjoitustaito on poliisin työssä tarpeen? Vieraana poliiseja äidinkielen saloihin johdattava Marko Vesterbacka.

  • Afrikkana rokassa
  • Millaista viisautta löytyy Senegalilaisista sananlaskuista? Ovatko afrikkalaiset sanonnat käyttäkelpoisia myös Suomessa?

  • Sympaatista Titaniciin
  • Mikä on ensimmäinen tunnettu laivan nimi? Minkälaisia nimiä veneille ja laivoille on kautta aikojen annettu?

  • Brändiadaptaation raskaus
  • Miksi samalla pesuaineella on suomessa nimenä Fairy, kun se ruotsissa tunnetaan nimella Yes!? Kyse on adaptaatiosta eli tuotemerkkien sopeuttamisesta.

  • Puutarhaletkun kosto
  • Mammografian varjo. Tuoksumagnaatin mahtikatse. Kerjäläisenä omassa makuuhuoneessa. Valepuvussa muotitaloon. Kauniiden ja rohkeiden jaksojen nimet ovat silkkaa runoutta.

  • Mies kalevalan varjosta
  • Miksi emme juhli Carl Axel Gottlundia vaan Lönnrotia? Dosentti Risto Pulkkinen on tutkinut tätä Kalevalan varjoon jätettyä suurmiestä.

    2008

  • Pitkien iskelmäsanoitusten salaisuus
  • Miten suomalaisen populaarimusiikin sanoitukset siis ovat kehittyneet? Miksi rakastamme laulujen sanoituksia?

  • Suomalaiset ovat kartanlukijakansaa
  • Timo Rautiainen voitti kaksi maailmanmestaruutta kuljettaja Marcus Grönholmin kartanlukijana. Miten kartanlukija neuvoo kuljettajaa kuoppaisella soratiellä yli sadan kilometrin tuntinopeudessa?

  • Kaleveita ilma sakeanaan
  • Pienen kansan kansallishenki on ollut valtaisa. Ja yksi tämän hengen ilmentymiä oli ajatus oman kansalliseepoksen löytämisestä, kehittämisestä ja rakentamisesta.

  • Eivät nimet veljeksiä pahenna
  • Mitä Aleksis Kivi halusi sanoa valitsemalla veljeksille juuri tietyt nimet? Entä ovatko Seitsemän veljeksen nimet näkyneet suomalaisten poikalasten kastamisessa?

  • Punainen lehmä ja muita ravitsemusliikkeitä
  • Mitä kaikkea kätkeytyy brittiläisten pubien nimien taakse? Ehkä maan johtava pubiasiantuntija Kari Ylänne tietää lisää.

  • Salasanasta miestä
  • Tänään puhumme siitä, mistä ei saa puhua — niin kuin metsäsuomalaiset eivät saaneet puhua karhusta eivätkä Kekkosen ajan suomalaiset ryssästä. Me puhumme salasanoista.

  • Sammon selitykset
  • Mitä uutta Sammon moniin selityksiin voisi tuoda tähtitiede ja sen historiaa tutkiva haaransa arkeoastronomia? Vieraana yksi Suomen harvoja arkeoastronomeja, Marianna Ridderstad.

  • Rytmipojista Mokomaan
  • Mitä suomalaisten rockyhtyeiden nimet kertovat rockmusiikin ja maailman muuttumisesta? Pitkän linjan rocktoimittaja Juho Juntunen on oikea mies kertomaan.

  • Verbaalivirtuoosi Ilkka Kanerva
  • Mikä on Ilkka Kanervan persoonallisen puhetavan salaisuus? Tiivis yhdessäolo äänestäjäkunnan kanssa? Pitkä ura urheilumaailmassa? Lyhyt ura yliopistossa?

  • Venäläinen takapuolenpäristin ja muita hauskoja juttuja
  • Miten vakavasta idealistisesta utopiasta, kommunismista, tuli naurunaihe? Miten vitsit saattoivat kaataa suuren imperiumin?

  • Ei nimi urheiluseuraa pahenna
  • Suomen Urheilukirjaston ja tietopalvelun osastonjohtaja Matti Hintikka — mies, jonka työpaikka on Olympiastadionilla — kertoo meille nyt, mitä kaikkea urheiluseurojen nimimaailmassa on tapahtunut.

  • "Tulen rauhanomaisissa aikeissa, viekää minut johtajanne luokse"
  • Nyt kun oikeakin tähtitiede valmistautuu Maan ulkopuolisen älyn kohtaamiseen, on aika miettiä, miten kommunikoida humanoidien kanssa.

  • Mitä tehdä, kun majas on hallitus?
  • Kuten tiedämme, viron ja suomen kielet muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Viron kielessä on kuitenkin myös satoja sanoja, jotka ovat samannäköisiä kuin suomen kielen sanat, mutta merkitsevät aivan muuta.

  • Tehdään numeroa
  • Taiteen tekemisessä numerot ja matematiikka ovat olleet apuna aina. Mutta miten numerot sopivat yhteen nykyaikaisen runouden kanssa?

  • Ei salanimi miestä pahenna
  • Peitenimellä on hämätty valtaapitäviä, turvattu oma henkilöllisyys, suojeltu sukulaisia ja luotu oman asian ympärille mystifioivaa sädekehää. Tänään tutustumme salanimien maailmaan.

    2007

  • Tarut yötaivaalla
  • Mitä tarkoittaa sana Otava? Mitkä hiivatin Kaksoset? Kuka oli Orion?

  • Kyborgit staasipuvuissaan lateraanimyrskyssä
  • CMX-yhtyeen Talvikuningas-eepoksessa lauletaan kosmologisen vakion laulua ja luetaan Kuninkaan mekaanista yökirjaa. Miten kuvitellaan maailma, tekniikka ja sanasto, joita ei vielä ole?

  • Dadaismista Google-runouteen
  • Helsinkiläisen Leevi Lehdon kehittämän Google-runogeneraattorin avulla voi leikkiä runoilijaa, mutta se antaa myös vakavaa ajattelemisen aihetta.

  • Sienten herkulliset nimet
  • Pistehimmihiippo, pörhösuomuhelokka, kalvashaprakas, rikkakarikka, nuhrumyyränlakki, nukkakalponen, ryhäpahkalakki — miksi sienten nimet ovat niin hassuja?

  • Kapteeni Haddockin haukkumasanojen hohto ei himmene
  • Atsteekit, cromagnonit, ikonoklastin irvikuvat, kanaakit ja suur-vogulit ovat Tintti-hahmo Haddockin suussa kelpoja haukkumasanoja.

  • Kastetaanhan hevosiakin
  • Miten hevoselle annetaan nimi? Oppaaksi liinaharjojen nimien maailmaan saamme tänään suomen kielen tohtori Marja Kalskeen.

  • Mistä Jumala tuli Suomeen?
  • Kristinusko yksine jumalineen alkoi saapua maahamme 1100-luvulla lännestä. Mutta oliko jumala sanana täällä jo aiemmin? Entäpä perkele?

  • Istuva Härkä Tanssii Susien Kanssa
  • Mistä intiaanien nimet tulivat? Miten intiaanit antoivat toisilleen nimiä? Oliko intiaaneilla nimipäiväkalenteria?

  • Eläimellinen nimeämisurakka
  • Onko nisäkkäillä jo nimet? Miksi uusia nimiä tarvitaan? Miksi maamyyrä ei saa olla maamyyrä?

  • Sanasta Agricolaa
  • Mistä Agricola tempaisi uudet suomenkielen sanansa? Otettiinko ne vastaan avosylin?

  • Joukkuepeli politiikka
  • Onko politiikalla ja jalkapallolla yhteiset juuret? Eikö politiikka olekaan yhteispeliä? Millainen jalkapallojoukkue SDP olisi?

  • Aku Ankka, yhä vankka
  • Mikään sarjakuva ei ole vaikuttanut suomalaiseen maailmankuvaan ja kieleen yhtä syvällisesti kuin Aku Ankka.

  • Kuinka teitittelyllä hurisee?
  • Onko teitittelyssä yleissääntöä vai pitääkö asia punnita erikseen jokaisessa puhuttelutilanteessa?

    2006

  • Uusuuskielen juurilla
  • Miten tietoyhteiskunnassa ihmiset hallitsevat sanoja, sanat hallitsevat ihmisiä ja ihmisiä hallitaan sanoilla?

  • Onneksi olkoon Jyvät ja akanat!
  • Lehdistöstä poimituista herkullisista paino- ynnä muista virheistä koottu Jyvät ja akanat on ollut koko olemassaolonsa ajan Suomen Kuvalehden suosituin ja luetuin palsta.

  • Esperanton nerous
  • Mitä esperantolle kuuluu? Miten keinotekoista kieltä harrastetaan? Onko esperantossa samaleikkejä?

  • Käännösrobottien ilot ja surut
  • Miksi käännöskoneiden tekstiä voi olla olemassa? Onko käännösroboteissa mitään järkeä?

  • Lääkärilatina, tuo nykyajan munkkilatina
  • Tarvitseeko lääkärien puheesta saada selvää? Ymmärtävätkö lääkärit, mitä potilaat puhuvat? Puhummeko liikaa terveydestä?

  • Coachable moments!
  • Jääkiekkovalmentaja Juhani "Tami" Tamminen raottaa omaleimaisen coachaus-kielensä syntyä.

  • Mikä sana alussa oli?
  • Mitä sanassa sanotaan siitä alussa olleesta sanasta. Kirkonmies ja kirjantekijä Antti Kylliäinen vastatkoon.

  • Mistä sanonnat tulevat?
  • Mistä sanonnat ovat kieleemme tulleet? Millaiset sanonnat ovat jääneet elämään? Miksi toiset sanonnat elävät, toiset katoavat?

  • Poliittinen puhetapa kertoo aikakauden henkisestä ilmapiiristä
  • Miten kokonainen ajattelumaailma on lanseerattu talousmaailmasta politiikkaan ja jokaisen kansalaisen arkipäivään?

  • Katsojat muodostavat värikkään rypäleen!
  • Miten urheiluselostajan huippusuoritus syntyy? Mennään seuraamaan hetkeksi selostaja Bror-Erik Walleniusta.

  • Ovatko mainokset pöllöjä?
  • Miten valtaisan suosion saanut mainoslausahdus keksitään? Miten ajan henki kiteytetään kahteen sanaa?

    Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

    Kommentit
    • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

      Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

      Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

    • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

      Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

      Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

    • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

      Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

      Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

    • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

      Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

      Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

    Uusimmat sisällöt - Kulttuuri