Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Elämää Aspergerin syndrooman kanssa

inhimillinen tekijä, aspergerin oireyhtymä, yle tv1
Saila Seppo (vas.), Sari Valto, Paula Tilli ja Pirjo Laatikainen puhuvat arjesta Aspergerin syndrooman kanssa. inhimillinen tekijä, aspergerin oireyhtymä, yle tv1 aspergerin oireyhtymä

TV1 perjantaina 26.9.2014 klo 22.00 - 22.50, uusinta sunnuntaina 28.9. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden

Paula Tilli oppi lukemaan kolmivuotiaana, mutta yhdellä jalalla hyppiminen oli hänelle lähes mahdotonta. Lukiossa hän opiskeli sujuvasti seitsemää kieltä, mutta historiasta tuli kutosia.
Toisten ihmisten seuraa Paula on aina kestänyt vain lyhyin annoksin. Rutiinit ovat hänelle elintärkeitä, muutokset myrkkyä.

Miksi poika on villi ja kiljuu?

Saila Sepon keskimmäisellä pojalla todettiin Aspergerin syndrooma 9-vuotiaana. Diagnoosi toi selityksen sille, miksi poikaan oli ollut vaikeaa saada kontaktia, miksi tämä oli poikkeuksellisen villi ja kiljui kovalla äänellä. Nyt Sailan poika on aikuinen ja asuu Autismisäätiön tuetussa asunnossa.

Pirjo Laatikaisen poika oli -90-luvulla ensimmäisiä lapsia, joille annettiin Aspergerin syndrooma -diagnoosi. Tietoa ja tukea ei löytynyt juuri mistään.

Pirjolla kouluttautui fysioterapeutin ammatin lisäksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi, joka auttaa Asperger-perheitä selättämään arjen kaaosta. Nyt hän voi työssään ammentaa omista kokemuksistaan.

Lahjakas, mutta epätasaisesti

Aspergerin syndrooma on lievä autismin muoto, aivojen keskushermoston poikkeama, joka vaikuttaa erityisesti tunne-elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja aistien kokemiseen.

Yliaistiminen on yleistä, mikä kuormittaa arkipäivän tilanteita. Kaavamainen käyttäytyminen ja motorinen kömpelyys ovat tavallisia oireita. Eleiden ja ilmeiden merkitystä voi olla vaikea ymmärtää.

Monella saattaa olla joitakin erityislahjoja, esimerkiksi kielellistä tai matemaattista lahjakkuutta. Epätasainen lahjakkuus aiheuttaa koulussa usein hämmennystä, kun kielissä menee loistavasti, mutta lukuaineet tai esimerkiksi kädentaidoissa takkuaa pahasti.

Jokaisella omat oireensa

Inhimillisen tekijän Asperger-keskustelussa korostetaan sitä, että jokainen diagnoosin saanut on erilainen. Kun tunnet yhden oireyhtymän kanssa elävän henkilön, et voi päätellä mitään toisesta.

”Minulle aina ihmetellään, että miksi sinä et voi olla kahdeksasta neljään töissä, vaikka tunnen erään toisen Asperger-ihmisen, joka pystyy. Tai miksi tarvitset avustajaa tekemään kotitöitä, kun tunnen erään toisen diagnoosin saaneen, joka ei tarvitse", Paula Tilli vertaa.

”Mutta eiväthän normaalitkaan ole keskenään samanlaisia. Jos joku saa Nobelin palkinnon, niin eihän oleteta, että kaikki muutkin kykenevät sen saamaan.”

Tuplasti diagnoosia

Aspergerin oireyhtymän kanssa elävillä ihmisillä on erittäin tyypillisesti jokin toinenkin diagnoosi, esimerkiksi Touretten syndrooma, masennus tai jopa syömishäiriö.

”Juuri se, että oireyhtymä näyttäytyy eri ihmisillä eri tavoin, korostaa tarvetta katsoa kutakin ihmistä yksilönä. Valmiita kaavoja asiakkaideni kohtaamiseen ei ole. Lähden aina tapauskohtaisesti miettimään, miten juuri tämän ihmisen kohdalla kannattaisi toimia”, sanoo Pirjo Laatikainen.

Milloin hyväksymme erilaisuuden?

Saila Seppo toivoo, että tietämys Aspergerin oireyhtymästä lisääntyisi ja että oppisimme hyväksymään erilaisuutta. Tätä hän on vuosien mittaan toivonut erityisesti Juhani-pojan opettajilta.

Ongelmien sijasta voitaisiin joskus korostaa hyviä puolia ja tilanteisiin voitaisiin heittäytyä luovuudella. Hoitokäytäntöihin hän toivoo vähemmän pirstaleisuutta.

”Juhani-poikani hoitopalaverissa saattoi olla olla 25 eri asiantuntijaa paikalla. Aina on pitänyt aloittaa tarina alusta. Nyt, kun Juhani on täysi-ikäinen, minulle ei enää kerrotakaan mitään”, Saila Seppo ihmettelee.

Suoraa puhetta

Paula Tilli on joutunut monenlaisiin tilanteisiin suorasukaisen kommunikaatiotyylinsä takia. Kaverit ovat opettaneet hänelle, että baareissa seuraa kärkkyville miehille ei saa sanoa ihan suoraan, ettei kiinnosta, vaan asia pitää ilmaista eleillä ja ilmeillä.

”Miksei saa sanoa rehellisesti? Eikö se olisi kaikkien kannalta helpompaa? Rakastan suoraa kommunikaatiota!”, Paula sanoo.

Toisaalta Paulalle suorasanaisuus on ollut myös rikkaus. Hän tapasi miehensä metrossa.

”Aloin puhua hänelle, koska hän istui vieressäni. Tätäkin kaverini ovat ihmetelleet. Metrossa ei kuulemma ole sopivaa puhua vieraille. Miksei? Pitäisikö vain teeskennellä, ettei muita ole olemassa? Minä kysyin mieheltä, että haluaisiko hän lähteä kanssani kahville ja hän halusi.”

Inhimillisen tekijän toimittaa Sari Valto.

Kommentit
  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?