Hyppää pääsisältöön

Kotihoito vai päivähoito - kumpi voitti?

Päivän kysymys Puoli seitsemän
Päivän kysymys Puoli seitsemän kotihoito päivähoito puoli seitsemän päivän kysymys

Kumpi on sinun valintasi: kotihoito vai päivähoito? Tätä kysyttiin Puoli seiskan Päivän kysymyksessä tiiistaina. Aihe herätti runsaasti keskustelua niin ohjelman kotisivuilla kuin sosiaalisessa mediassakin.

Äänestyksessä kotihoitoa kannatti 63% vastaajista ja päivähoitoa 37% vastaajista.

Molemmille vaihtoehdoille löytyi siis puolustajansa, mutta vastakkaisista kannoista huolimatta keskustelun sävy säilyi varsin asiallisena.

Päivähoidon kannattajat perustelivat näkemyksiään muun muassa virikkeiden saamisella ja sosiaalisilla kontakteilla.

Tyttömme aloitti päiväkodissa hieman alle 11 kk iässä ja erittäin hyvin on mennyt. Tutustuessamme päiväkotiin oli heti siellä kuin kotonaan, ei huomannut edes meitä vanhempia. Paljon on saanut kavereita ja oppinut kaikenlaista. On saanut eri-ikäisiä kavereita ja eri lähtökohdista lähtöisin olevia kavereita. Maailma on laajentunut ja oppii erilaisuutta yms. hyväksymään.

Päiväkodissa lapsi oppii tärkeitä sosiaalisia taitoja, kuten toimimaan ryhmässä, ottamaan toiset huomioon ja jakamaan jne.

Kotihoidon kannattajat puolustautuivat virikkeettömyyttä vastaan sanoen, että virikkeiden määrä on ihan kiinni aikuisesta itsestään.

Jokainen vanhempi varmasti osaa askarrella, leikkiä, järjestää metsäretken tai piknikin rannalle. Eri asia tietty, jaksaako vanhempi lapsensa kanssa puuhailla.

Kotihoidon kannattajat nostivat esiin pienten lasten unentarpeen sekä vaikeuden saada yksilöllistä hoitoa ja huomiota. Rytmit ovat liian tiukat ja melua on liikaa.

Kotihoitoa kannatan pienille lapsille, ei ole melua ja pystyy keskustellen kasvattamaan lastaan. Työssäkäyvänä näen kuinka lapset (1½ ja 3 -vuotiaat) ovat päivän päätteeksi uupuneita hoidosta tullessaan. Ei voi ajatella mitään extraohjelmaa arki-iltoihin ulkoilun ja pihakaverien lisäksi, itkua siitä vain seuraa. Itsekin on työpäivien ja yövalvomisien takia ihan naatti.

Pienen lapsen paikka on jo biologisten faktojen perusteella äidin luona. Ei taistelemassa paikastaan isoissa päiväkotiryhmissä "pitämässä puoliaan". Tästä on ihan riittävästi tutkittua faktaalyödä pöytään.

Moni oli sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi tukea paremmin pehmeitä hoitomuotoja, kuten kotihoitoa, osa-aikaista päivähoitoa, perhepäivähoitoa ja kotiin palkattua hoitajaa. Moni myös nosti esiin sen, että pienen lapsen paikka on kotona, mutta 3-vuotias ja sitä vanhempi on jo valmis päiväkotiin.

Useimmissa kommenteissa valintaa perusteltiin lapsen parhaalla, mutta löytyi joukosta muutama rohkea, joka kertoi valintansa lähtevän omasta hyvinvoinnista ja elämäntavasta.

Oma lapseni meni päiväkotiin 1 v 3 kk ikäisenä. Voin sanoa, että syy tähän oli täysin itsekäs. Minä (äiti) halusin takaisin töihin. Taloudellisen tilanteen takia olisin voinut olla pidempään kotona. Vaikka arkemme oli monipuolista ja sosiaalisia kontakteja oli paljon, ei kotona oleminen sopinut minulle. Kaipaan päiviini jotain järjellisempää sisältöä ja muitakin puheenaiheita, kun lapset.

Hyvin usein nähtiin, että vaihtoehdoista on mahdoton valita yksiselitteisesti parempaa – valinta kun on monien asioiden summa.

Riippuu perheen elämäntilanteesta, työtilanteesta, lapsen luonteesta, saatavilla olevasta päivähoitopaikkatilanteesta jne. Ei ainakaan meidän perhe ole pystynyt asiaa yksioikoisesti päättämään noin vain!

Kumpikin on hyviä. Turha vertailla omenia ja pääryniä keskenään. Kummastakin hoitomuodosta tulee täyspäisiä ihmisiä. Turhaa vouhotusta koko vastakkain asettelu.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän