Hyppää pääsisältöön

Television virityskuvia

Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

Ensimmäiset testikuvat olivat paperille piirrettyjä. Television alkuaikoina testikuvan merkitys oli suuri, koska aikakauden televisiot vaativat usein säätöä. 1970-luvulla otettiin käyttöön elektroninen testikuva, joka tuotettiin erityisellä testikuvageneraattorilla.

Virityskuvan avulla katsojan oli mahdollista tarkistaa sekä korjata televisiovastaanottimensa toimintaa. Testikuvan yhteydessä on kuultu myös selostettuja viritysohjeita sekä monotonista äänimerkkiä, jonka avulla katsoja pystyi säätämään televisionsa ääntä.

Valitettavasti virityskuvan yhteydessä kuultuja ja monesti toivottuja selostettuja viritysohjeita ei ole löytynyt Ylen arkistoista. Näitä ohjeita kuultiin useimmiten juuri ennen päivän ohjelmavirran alkua.

Testikuvaa näytettiin usein eri televisiokanavilla öisin sekä kanavien ohjelmavirran ollessa tauolla. Ylen kanavilla testikuvan on myöhemmin korvannut mm tekstimuotoinen uutisvirta, johon on usein yhdistetty radiolähetyksen ääni. Kaupallisilla kanavilla öisten virityskuvien korvaajana on nähty mm mobiilipelejä ja tekstiviesti-chatteja.

Teksti: Ville Matilainen & Yle Tekniikka

Lue lisää:

Hetkinen ja tuokio vain

1970-luvulla Yleisradiossa käytettiin vielä filmiä tai kuvanauhaa. Varsinkin filmin käytössä esiintyi erilaisia häiriöitä. Filmin kuva- ja ääninauha saattoivat kulkea eri tahdissa tai filmi voi esimerkiksi katketa.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto