Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Sigmund Freud ja sota

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

E = mc2. Tämä aineen ja energian vastaavuuden ilmoittava elegantti yhtälö ei tyhjennä Albert Einsteinin merkitystä ajattelijana ja ihmisenä, eikä sekään, että hänen suhteellisuusteoriansa ovat auttaneet meitä kehittelemään kiinnostavia ja ravistelevia olettamuksia maailmankaikkeuden kehityksestä ja rakenteesta. Einsteinin panos ei rajoitu fysiikan piiriin. Ensimmäisen maailmansodan järkytyksestä aina vaelluksensa loppuun 1955 asti hän työskenteli rauhanaatteen puolesta.

Mainittakoon tässä vielä, ennen kuin mennään asiaan, että Einstein oli aikalaistodistajien mukaan suuri humoristi, joka ei kamalimpienkaan koettelemusten ja maailmanpalojen aikana menettänyt tätä luonteensa perusominaisuutta. Ei esimerkiksi silloin, kun sata natsitieteilijää väitti pamfletissaan, ettei suhteellisuusteoria ole mitään muuta ”kuin juutalaisaivojen sairas tuote”. Kirjoittajien joukossa oli mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun professori Mellin. Ja näkeehän tämän viisaan naurun Albert Einsteinin silmistä, kun vanhoja valokuvia katselee.

Katoppa Albert, ihmiskunnan kulttuurikehitys on kulkenut etiäppäin ammoisista ajoista lähtien.

Vuonna 1932 Einstein, tajutessaan että maailma oli väistämättä taas luisumassa väkivaltatason tunnetilaan, lähetti avoimen kirjeen Sigmund Freudille ja kysyi, onko olemassa mitään mahdollisuutta pelastaa ihmiskunta sodan tuholta.

Freudin vastaus on seikkaperäinen, lämmin, viisas ja orastavan toiveikas. Suunnilleen seuraavaan tapaan tohtori Freud päättää kirjelmänsä:

”Katoppa Albert, ihmiskunnan kulttuurikehitys on kulkenut etiäppäin ammoisista ajoista lähtien. Tälle kehitykselle olemme velkaa kaikesta mikä meissä on parasta, mutta myös paljosta mikä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Sen synty ja syyt ovat hämärähköt, sen sisältö on epäselvä, mutta jotkut sen luonteenomaisista piirteistä ovat helposti hoksattavissa.

Kulttuurikehitys on valtavan suuruusluokan orgaaninen rosessi, vaikka tämä näkemys ei ole vielä tullut yleisesti tunnetuksi. Tähän peruuttamattomaan kulttuurimuutokseen liittyvät mielenmuutokset ovat vastaansanomattomia. Niihin sisältyy vaistonvaraisten päämäärien lisääntyvä hylkääminen ja vaistomaisten reaktioiden heikkeneminen. Tuntemukset, jotka ilahduttivat esivanhempiamme ovat muuttuneet meille yhdentekeviksi tai jopa karsean sietämättömiksi! Eettiset ja esteettiset ihanteemme ovat jo täysin toisenlaiset.

Eteenpäin on menty, perskule, ei sitä käy kieltäminen!

Nythän sota on mitä korostetummin ristiriidassa kulttuurikehityksen meille antamien luonteenpiirteiden kanssa, joita ovat, ensinnäkin älykkyyden vahvistuminen, joka pyrkii hallitsemaan viettimeininkejämme, ja toiseksi aggressiivisen impulssin sisäänpäin kääntyminen (kaikkine siunauksineen ja vaaroineen).

Kuinka kauan meidän on odotettava, ennen kuin loputkin ihmiset muuttuvat pasifisteiksi?
Niinpä meidän on pakko inhota sotaa ja pitää sitä äärimmäisen sietämättömänä. Kyse ei ole ainoastaan älyllisestä ja tunnepohjaisesta inhosta, vaan rakenteellisesta suvaitsemattomuudesta, väkivallan jämptistä täystuomiosta. Ja näyttää siltä, että sodankäynnin esteettinen kuvottavuus esittää tässä luotaantyöntävyydessä lähes yhtä suurta osaa kuin julmuudet konsanaan.

Kuinka kauan meidän on odotettava, ennen kuin loputkin ihmiset muuttuvat pasifisteiksi? Mahdotonta sanoa, ja silti toiveemme ei ole epätodellinen. Mutta mitä polkuja tai syrjäpolkuja tallaten tämä toteutuu, sitä emme saata arvata. Sillä välin voimme rauhassa luottaa siihen, että se mikä edistää kulttuurikehitystä, myöskin työskentelee sotaa vastaan.

Lämpimin terveisin ja, sikäli mikäli kuin ylläoleva saattaisi osoittautua sulle pettymykseksi, vilpittömät valitteluni,
sinun

Sigmund Freud.”

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.