Ville Matilainen
Yle
Moskovaa uhkasi vuonna 1988 kaiken muun lisäksi varikset. Harmaa- ja mustavariksia oli kaupungissa jopa miljoonia. Syynä oli kaupungin huono jätehuolto. Roskat jäivät keräämättä, jolloin haaskalinnut saapuivat joukoin apajalle herkuttelemaan. Röyhkeät varikset pilasivat muun muassa kaupungin kirkkojen kullatut sipulit. Joukko moskovalaisia keksi elvyttää muinaisen, ylhäisön suosiman haukkametsästyksen varisinvaasiota torjumaan.
Koulutetut haukat hoitivat suuren osan varisongelmasta pelkällä läsnäolollaan. Systemaattinen haukkametsästys oli aloitettu jo viisi vuotta aiemmin ja toimintaa ylläpiti moskovalainen haukkaklubi.
Haukat napattiin koulutukseen poikasina, suoraan pesästä. Koulutuksen ensimmäinen vaihe oli totuttaa petolintu ihmiseen. Seuraavaksi opeteltiin lähtemistä ja palaamista ohjastajansa kädeltä.
Haukkojen koulutus ei ollut yksiselitteistä eikä helppoa. Usein linnut saattoivat lentää puiden latvoihin vain tarkkailemaan tilannetta. Ohjastajan hankalaksi tehtäväksi jäi maanitella koulutettava lintu takaisin. Haukkojen koulutuksessa tärkeintä oli nälkä tai sen tunne. Haukkojen ravintona olivat varikset ja pulut. Kaupasta ostettuja elintarvikkeita metsästäjille ei annettu.
Hyvän haukan koulutus kestää vähintään kuukausia. Ohjastajan oma kouluttautuminen taas jatkuu läpi elämän. Luottamuksen ja yhteisymmärryksen löydyttyä on haukka varsin uskollinen kumppani ihmisohjastajalleen. Ihmisohjastajan vastuulle jää pitää luottamusta yllä myös jatkossa.
Teksti: Ville Matilainen
