Keväällä kyselimme jatkoa pieruista kertovalle sananlaskulle, jonka alku meni näin: ”Pierua ei saa piättää, eikä...". Vastauksia tuli erinomaisen paljon, ja oikea - tai ainakin Riston hakema - jatko kuuluu ”...nurinniskoin lähettää”.
Nurinniskoin lähettäminen voisi tarkoittaa pää alaspäin seisomista ja ilmojen päästelyä, mutta myös sitä, ettei ilmavaivoja saa pidättää ja lähettää suun kautta röyhtäyksenä – se kun kuulemma saattaa olla vaarallistakin. Lääketieteellistä näyttöä asiasta ei ole, se tuskin on edes mahdollista, mutta kiinnostava teoria kuitenkin on kyseessä.
Riston hakema sananlasku kuuluu siis näin: ”Pierua ei saa piättää, eikä nurinniskoin lähettää.”
Muutamia pidempiäkin versioita saimme:
”Pierua ei saa pijättää eikä nurinniskon lähättää. Jos sitä pierua pijättää, niin tullee mahatauti, jos nurinniskon lähättää, niin persesilimän suu jää auki.”
”Pierua ei saa piättää, eikä nurin niskon lähättää, vaan sen pittää antaa tulla turahtaa.”
Aluekohtaisia variantteja löytyi muutamia:
”Joka pierusa piettää se tahallaa ittellee vaiva saattaa.” (Oulu)
”Joka pierun piättää, saa tauin ettei tiäkkään.” (Oulu)
"Joka pierusa pijätteä, sillä on muutakin vilippiä.” (Jämsä)
”Joka pieruu piättää, se tahtoo tautii tahallaa.” (Karjala)
”Älä pierua pijättele, sillä se mahan turmeloo.” (Ylivieska)
"Pierua ei piä piättää eikä lykkää. Sen täytyy (antaa) tulla silloin, kun se tykkää." (Kotka)
”Pierua ei saa pidättää, mutta ei ylen määrin lähettää.” (Keuruu)
”Kun ei piä eikä päkistä, niin se ei oo synty eikä häpee." (Savo)
Lopuksi vielä muutama erilainen variaatio sananlaskusta:
”Hän joka pierunsa pidättää itselleen tahallaan vaivan saattaa.”
"Joka pierua pidättää, se tautia idättää".
”Joka pierun pidättää, se syövän kasvattaa.”
"Yski, piere, aivasta, pääset kaikesta vaivasta!"
"Pierua ei saa pidättää eikä tarpeettomasti lähdettää."
”Hyvällä työmiehellä on aina oljen verran auki."
”Joka pierua pidättää, se juonia punoo.”
Lisää ohjelmasta
