Hyppää pääsisältöön

Postin toimintaa idän ja lännen välillä Ahvenanmaalla

Fennada-Filmin lyhytelokuvassa vuodelta 1973 tutustumme Posti- ja lennätinlaitoksen monivaiheiseen toimintaan ja historiaan Ahvenanmaalla. Filmissä kuljetaan myös postiauton mukana maakunnan tunnetuimpien nähtävyyksien maisemissa.

Suomeen perustettiin postilaitos vuonna 1638. Ahvenanmaa liittyy postilaitoksemme historiaan merkittävällä tavalla, kun postinkuljetus Ruotsista Suomeen järjestettiin Ahvenanmeren yli ja saariston kautta Suomen mantereelle. Reittiä pidettiin tuona aikana maailman vaarallisimpana postireittinä, sillä Ahvenanmeren ylitys oli uskallettua ja talvella raskastakin.

1970-luvulla mantereen postia kuljetettiin Maarianhaminaan lentokoneilla ja matkustajalaivoilla. Postinkuljetuksessa omaleimaista oli se, että Ahvenanmaan postipiirin vajaasta 7000 ruokakunnasta lähes 900 sijaitsi saaristossa. Tarvittiin siis kuljetuksia saaristolautoilla ja veneillä. Parantuneiden teiden ja siltojen ansiosta auto- ja pyöräkuljetukset yleistyivät.

Puhelinten määrän kasvu, muun muassa saariston lisääntyneiden loma-asuntojen myötä, lisäsi myös puhelinyhteyksien tarvetta. Yhteyksiä mantereelle parannettiinkin merikaapelien ja radiolinkkiyhteyksien avulla. Ulkomaisessa teleliikenteessä ja televisio-ohjelmien välittämisessä Suomeen Ahvenanmaalla oli merkittävä asema, sillä valtaosa yhteyksistä kulki sen kautta.

Posti palveli matkailuakin, kun postiauton mukana matkaavat turistit tutustuivat kesäiseen Ahvenanmaahan ja sen moniin nähtävyyksiin, jotka ohjelmassakin vilahtavat. Näitä ovat muun muassa museolaiva Pommern, Ahvenanmaan vanhin kirkko Jomalassa, Ingbybergetin suosittu näköalapaikka, Finströmin harmaakivikirkko, Bomarsundin linnoitus ja Kastelholman linna.

Teksti: Teuvo Niiranen

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto