Hyppää pääsisältöön

Postin toimintaa idän ja lännen välillä Ahvenanmaalla

Fennada-Filmin lyhytelokuvassa vuodelta 1973 tutustumme Posti- ja lennätinlaitoksen monivaiheiseen toimintaan ja historiaan Ahvenanmaalla. Filmissä kuljetaan myös postiauton mukana maakunnan tunnetuimpien nähtävyyksien maisemissa.

Suomeen perustettiin postilaitos vuonna 1638. Ahvenanmaa liittyy postilaitoksemme historiaan merkittävällä tavalla, kun postinkuljetus Ruotsista Suomeen järjestettiin Ahvenanmeren yli ja saariston kautta Suomen mantereelle. Reittiä pidettiin tuona aikana maailman vaarallisimpana postireittinä, sillä Ahvenanmeren ylitys oli uskallettua ja talvella raskastakin.

1970-luvulla mantereen postia kuljetettiin Maarianhaminaan lentokoneilla ja matkustajalaivoilla. Postinkuljetuksessa omaleimaista oli se, että Ahvenanmaan postipiirin vajaasta 7000 ruokakunnasta lähes 900 sijaitsi saaristossa. Tarvittiin siis kuljetuksia saaristolautoilla ja veneillä. Parantuneiden teiden ja siltojen ansiosta auto- ja pyöräkuljetukset yleistyivät.

Puhelinten määrän kasvu, muun muassa saariston lisääntyneiden loma-asuntojen myötä, lisäsi myös puhelinyhteyksien tarvetta. Yhteyksiä mantereelle parannettiinkin merikaapelien ja radiolinkkiyhteyksien avulla. Ulkomaisessa teleliikenteessä ja televisio-ohjelmien välittämisessä Suomeen Ahvenanmaalla oli merkittävä asema, sillä valtaosa yhteyksistä kulki sen kautta.

Posti palveli matkailuakin, kun postiauton mukana matkaavat turistit tutustuivat kesäiseen Ahvenanmaahan ja sen moniin nähtävyyksiin, jotka ohjelmassakin vilahtavat. Näitä ovat muun muassa museolaiva Pommern, Ahvenanmaan vanhin kirkko Jomalassa, Ingbybergetin suosittu näköalapaikka, Finströmin harmaakivikirkko, Bomarsundin linnoitus ja Kastelholman linna.

Teksti: Teuvo Niiranen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto