Hyppää pääsisältöön

Antti Riihimäki tuottaa tähtiä

Kantapöydän jatkot
Kantapöydän jatkot Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle kantapöydän jatkot

Antti Riihimäki on nimi Anna Abreun, Antti Tuiskun, Kaija K:n, Diandran ja supersuositun Cheekin takana. Kuoronjohtaja Marjukka Riihimäen ja kanttori Ilmo Riihimäen pojasta on tullut yksi suomalaisen populaarimusiikin merkittävimpiä vaikuttajia. Millainen on ollut klassisen musiikin keskellä kasvaneen viulupojan tie Cheekin huipputuottajaksi ja tähtien tekijäksi? Keskiviikkona 24. syyskuuta Janne Koskisen ja Helena Hannikaisen vieraina Kantapöydän jatkoilla tavattiin äiti ja poika, Marjukka ja Antti.

Säveltäjä ja tuottaja Antti Riihimäki tuli Musiikkitalolle suoraan studiolta, missä oli kehitellyt aamun uutta biisiä.
- Meillä on studiolla hyvä porukka ja hyvä henki. Virittelemme uusia juttuja, mutta enempää en voi tässä paljastaa.
Antti on kuoronjohtaja Marjukka Riihimäen ja kuoronjohtaja-kanttori Ilmo Riihimäen kolmesta lapsesta keskimmäinen. Kymmenen vuotta vanhempi Jarkko-veli vaikuttaa muusikkona Berliinissä. Pikkusisko Hanna ei ole muusikko, mutta laulaa kuorossa.

Antti Riihimäki
Antti Riihimäki kasvoi musiikin keskellä. Antti Riihimäki Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle antti riihimäki

Luonnollinen valinta

Oliko Antilla muita vaihtoehtoja kuin tulla muusikoksi? Olisiko hänestä voinut tulla vaikka palomies?
- Kuulin kotona musiikkia joka päivä, joka hetki. Musiikki oli luonnollinen valinta, en miettinyt mitään muuta vaihtoehtoa.
Toisin kuin voisi luulla, Riihimäen perheessä ei musisoitu yhdessä kuin jouluisin. Marjukka Riihimäki arvelee, että isoveli vaikutti Anttiin.
- Jarkolla oli suuri merkitys, Antti myöntää, soittelimme yhdessä.
Jarkko soitti musiikkiopistossa pianoa ja vanhemmat päättivät, että pikkuveli ryhtyisi soittamaan jotain jousisoitinta.
- Viulu ei ollut Antin oma valinta, äiti tunnustaa, jälkikäteen ajatellen viulunjousen olisi voinut helposti vaihtaa lätkämailaan.
Riihimäen perhe vietti kesät Orivedellä Klemetti-Opistossa, missä vanhemmat opettivat. Kantapöydän jatkoilla Antti halusi kuulla näytteen Tshaikovskin neljännestä sinfoniasta. Tuota romanttista teosta hän oli soittamassa Klemetti-Opiston nuorison sinfoniaorkesterissa vielä viimeisenä kesänä, ennen kuin lopetti viulunsoiton.
- Saan kovat kiksit tällaisista isoista jutuista, Antti sanoo, ei se viulunsoitto hukkaan mennyt.

Marjukka Riihimäki
Marjukka Riihimäki on ylpeä pojastaan. Marjukka Riihimäki Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle marjukka riihimäki

Supertuottaja

Millainen persoona Antti on? Millainen hän on työssään? Antti luonnehtii itseään sosiaaliseksi ihmiseksi, joka tykkää tehdä yhdessä muiden kanssa – vaikkei yksin tekeminenkään ole hänelle mikään ongelma. Hän arvelee myös olevansa jossain määrin perfektionisti. Ja onpa hän kuullut muiden haukkuvan itseään empaattiseksikin. Äiti muistaa, että pikkupoikana Antti raahasi kotiin lukuisia loukkaantuneita kastematoja ja lokinpoikasia.

Tänä päivänä Antti Riihimäki on tuottajanimi monen menestyneen artistin takana. Heitä ovat esim. Anna Abreu, Antti Tuisku, Kaika K, Diandra ja Cheek.
Miten Antista tuli huipputuottaja?
- Se alkoi varhain. Kiinnostuin populaarimusiikista, seurasin tyyppejä, jotka tekivät musiikkia rapakon toisella puolella. Yläasteella ryhdyin pikkuhiljaa tekemään itsekin musiikkia tietokoneella ja kokeilin kavereiden kanssa. Sibelius-lukiossa tein yhä enemmän ja enemmän ja kun osasin tuotannon, niin siitä se lähti. Sitten pääsin Stadiaan opiskelemaan musiikin tuottamista.

Tuottajan tehtävä on saada biisi soimaan

Mitä kaikkea musiikin tuottaminen tarkoittaa?
- Jos on vaikka artisti, jolle pitää tehdä levy - enkä ole itse tehnyt niitä biisejä - niin tuottajan tehtävä on sovittaa se kappaleet niin, että ne toimivat. Siis saada biisi soimaan, niin että sen soundimaailma toimii.
Olet tuottaja supersuositun Cheekin taustalla. Miten löysitte toisenne?
- Olimme tunteneet toisemme jo pidemmän aikaa. Sitten teimme ensimmäisen kappaleen yhdessä. Sitä tehdessä löydettiin hyvä yhteinen sävel.
- Juttelemme Cheekin kanssa usein. Välillä se on hyvin terapeuttistakin kun me istutaan ja jutellaan. Cheek on hyvin päämäärätietoinen ja selvillä, millaista musaa haluaa tehdä.
Onko ovellasi tällä hetkellä jo jono artisteja odottamassa? Kenestä teet seuraavan tähden?
- Kyllä ihmiset ovat osoittaneet mielenkiintoa, ja keskusteluja on käyty, mutten voi sanoa mitään nimiä.
- Antti on loistava äänittäjä, äiti Marjukka puuttuu keskusteluun, minulla on hänestä omaa kokemusta, olen ollut kuoroni kanssa lavalla laulamassa.

Kantapöydän jatkot
Kantapöydän jatkot alkamassa. Kantapöydän jatkot Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle kantapöydän jatkot

Musiikin ”tuntu”

Tshaikovskin neljäs, Schindlerin listan elokuvamusiikki, Sting… Näitä säveliä Antti Riihimäki on valinnut kuunneltavaksi Kantapöydän jatkoille. Mikä elementti musiikissa vetoaa häneen eniten?
- Olen aina ollut vahvojen melodioiden ystävä. Kaunis teema kolahtaa. Alkuaikoina en ihan ymmärtänyt, miksi muut eivät tykänneet, kun mulle olisi kelvannut huonompikin biisi. Sitten ymmärsin, että onhan tässä nämä sanatkin.
Mikä on mielestäsi Cheekin suosion salaisuus, miksi hän vetoaa suuriin joukkoihin?
- Cheekillä on tosi hyvät melodiat. Ne tuntuu. Ja musassa on tärkeää, että tuntuu. Tuotannollisesti puhutaan, että biisiin pitää saada se ja se ”tuntu”. Ja sanoitukset myös, ne on tosi vahvoja.
Kuinka paljon vanhemmat vaikuttivat Antin musiikilliseen suuntautumiseen?
- Jos heviä olisit ryhtynyt soittamaan, niin sitten mä olisin kyllä sanonut jotain, äiti Marjukka puuskahtaa, se on ainoa musiikinlaji, jolle mä en lämpene.
Samaan hengenvetoon Marjukka tunnustaa, että hänelläkin on menneisyys kevyen musiikin puolella. Hän oli nuoruudessaan mm. Kirkan levyjen taustalaulajana.
Mitä heviin tulee, Antti on äitinsä kanssa samaa mieltä.
- Se on yksi niitä harvoja musiikin genrejä, johon en ole ollut kiinnostunut tutustumaan.

Kantapöydän jatkot
Samaa mieltä hevistä? Kantapöydän jatkot Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle kantapöydän jatkot

Juhlan aika

Kantapöydän jatkot ovat ohi. Marjukka lähtee vetämään kuoroharjoituksia, mutta Antti ei palaa enää takaisin äänitysstudiolle. Hän suuntaa kohti kaupungin keskustaa.
- Juhlistetaan vähän stadikan keikkaa proggigsessa mukana olleiden tyyppien kanssa. Oli tiukka kesä, 25 keikkaa yhteensä. Rentoudutaan ja fiilistellään nyt vähäsen yhdessä.

Katso Marjukka ja Antti Riihimäki Kantapöydän jatkoilla 24.9.2014

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

  • Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Pianisti Janne Oksanen jatkaa suomalaisen pianomusiikin taltioimista. Pari vuotta ilmestyneellä julkaisulla Oksanen tarttui kansallisesta sävel-aarteistostamme Toivo Kuulan suosittuihin pianokappaleisiin.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.