Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Tiesitkö tämän: Pankkitunnukset pitää salakirjoittaa, jos niitä säilyttää kotona!

Tunnusluku lompakossa
Tunnusluku lompakossa Kuva: Yle tunnusluku

Luottokortin tai muun maksuvälineen päätyminen voron haltuun voi poikia ison laskun rikoksen uhrille, jos hän itse on tunaroinut pahasti.

Maksupalvelulain mukaan asiakas on vastuussa koko vahingosta, jos luottokortin väärinkäyttö on johtunut asiakkaan tahallisesta tai törkeän huolimattomasta toiminnasta. Tavallinen huolimattomuus aiheuttaa korkeintaan 150 euron omavastuun.

On kuitenkin tulkintakysymys, minkälaiseen mokaan asiakas on milloinkin syyllistynyt.

Pin-koodin urkinta maksun tai automaattinoston yhteydessä ei automaattisesti tarkoita, että asiakas on ollut edes huolimaton.

On tulkintakysymys, minkälaiseen mokaan asiakas on milloinkin syyllistynyt.

Asiakas on kuitenkin velvollinen tarkastamaan maksuvälineen tallessaolon olosuhteisiin nähden riittävän usein. Esimerkiksi ruuhkaisissa paikoissa, ravintoloissa ja vilkkaissa kaupunkikeskustoissa tämä velvoite korostuu.

Asiakas saattaa joutua vastuuseen koko vahingosta, jos ilmoitus kortin katoamisesta viivästyy aiheettomasti. Myös kortin ja pin-koodin säilyttäminen samassa lompakossa siirtää vastuun väärinkäytöstä todennäköisesti kokonaan asiakkaalle.

Maksuvälineen käyttöehtoja pitää noudattaa

Lain mukaan maksuvälineen käyttäjän pitää noudattaa käyttöehtoja. Pankki saattaa vaatia, että esimerkiksi nettipankin tai luottokortin tunnusluvut pitää salakirjoittaa, jos niitä säilyttää kotona. Ja alkuperäiset dokumentit tulee hävittää.

Pankkilautakunta teki pari vuotta sitten ratkaisun, jossa otettiin kantaa pankkitunnusten säilyttämiseen. Tapauksessa murtomiehet saivat haltuunsa pankkitunnukset ja nostivat niillä rahaa aiheuttaen 17000 euron vahingon.

Pankin mielestä rahan nopea nosto viittasi pankkitunnusten epäasialliseen säilytykseen.

Pankin mielestä rahan nopea nosto viittasi pankkitunnusten epäasialliseen säilytykseen. Kun pankin mielestä tunnusten katoamisen ilmoittamisessakin viivyteltiin, lykkäsi pankki koko 17000 euron vahingon asiakkaan tappioksi.

Pankkilautakunta päätyi kuitenkin suosittamaan, että asiakkaan piikkiin menee vain 150 euron omavastuu ja loput vahingosta kärsii pankki. Läheltä kuitenkin piti, ettei murron uhri joutunut maksamaan tuhansia euroja.

Luottokortit kädessä
Luottokortit kädessä Kuva: Yle luottokortti

Monesti ajatellaan, että luottokortti on oiva suoja epärehellistä kauppiasta kohtaan.

Näin asia nettimaailmassa pääsääntöisesti onkin: jos nettikaupasta tilattu tavara jää saamatta, ei luottokorttilaskuakaan tarvitse maksaa.

Mutta tosielämässä piilee arvaamattomia vaaroja. Eräässä tapauksessa suomalaismies tilasi Espanjassa seuralaiselleen drinkin, jonka hinnaksi ilmoitettiin 35 euroa.

Asiakas maksoi sen luottokortilla ja näppäili kortin pin-koodin maksupäätteeseen, jossa ei näkynyt maksettavaa summaa. Sellaiset eivät ole ulkomailla tyystin poikkeuksellisia. Kuittia asiakas ei saanut.

Järkytys oli kova, kun tiliotteelta paljastui, että drinkistä olikin veloitettu 1500 euroa.

Järkytys oli kova, kun tiliotteelta paljastui, että drinkistä olikin veloitettu 1500 euroa. Pankkilautakunta suositti myöhemmin, että asiakkaan kuuluu maksaa 1500 euroa.

Pankkilautakunta perusteli päätöstään muun muassa sillä, että myyjän suoritus ei ollut viivästynyt ja se vastasi sovittua, kun daami sai drinkkinsä.

Kannattaa siis ehdottomasti vaatia kuitti, kuin maksaa ulkomailla päätteellä, jos ei näy tietoa summasta.

Lue myös: Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.