Hyppää pääsisältöön

Kun pelaamisesta tulee pakko

Suomalaisiin iski pelihimo 1980-luvulla. Kansalaiset alkoivat törsätä suuria summia rahapeleihin jopa kansainväliselläkin tasolla. Jo silloin tiedettiin, että osa oli todellisia pelureita, jotka pelasivat aina kun oli mahdollista ja kaiken muun kustannuksella.

Rahapeliriippuvuutta sairautena vähäteltiin Suomessa vielä 1990-luvun alussa. Ajankohtaisessa kakkosessa aihetta käsiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Ohjelmassa kerrottiin, että osa suomalaisista pelureista oli pyytänyt porttikieltoja marketteihin ja muihin julkisiin tiloihin. A-klinikalla suunniteltiin peliriippuvaisille omaa hoito-ohjelmaa. Esimerkkiä hoidosta haettiin saksalaisesta Bredstedtin pikkukaupungista. Paikallisen erikoissairaalan johtava lääkäri muistutti, että pelihimo on usein jonkin muun sairauden tai psyykkisen häiriön ilmentymä.

Viisi vuotta myöhemmin Akuuttissa kerrottiin, että Suomessa arvioitiin olevan jopa satatuhatta peliriippuvaista. Ongelmaa ei enää vähätelty, vaan peliriippuvuudesta irti pääseminen todettiin yhtä vaikeaksi kuin irtiotto alkoholista ja huumeistakin.

Moni peliriippuvainen häpeää ongelmaansa niin, että asian tunnustaminen tuottaa suurta tuskaa. Poikkeuksen tekivät kaksi peliriippuvaista, Anneli Poutanen ja Arto Patama, jotka halusivat kertoa tarinsa Aamusydämellä-ohjelmassa vuonna 2008. Poutasen pelihimo alkoi yhdestä voitokkaasta rulettipelistä, Patamalla kahdenkymmenen sentin pajatsosta.

"Tämä voittaminen onkin se koukku – voitetaan ensin, ja sitten alkaa häviöt ja häviöiden paikkaaminen", Poutanen kuvaili.

Oman riipaisevan tarinansa kertoivat Kimmo ja Tiina Rasila Aamusydämellä-ohjelmassa vuonna 2014. Kimmolla oli teini-iästä asti ollut vaikea peliriippuvuus sekä alkoholismi, ja näihin riippuvuuksiin kietoutui vahvasti myös itsetuhoisuus. Hän yritti itsemurhaa lukuisia kertoja ennen kuin pakon edessä lähti kuntoutukseen. Vaimo Tiina pysyi miehen rinnalla suurista vaikeuksista huolimatta.

Jännittävä pakopaikka todellisuudesta

Syitä pelirippuvuuten voi olla monia. Yksi hakee jännitystä elämäänsä, toinen ihmisseuraa. Pelit voivat myös olla pakopaikka harmaasta todellisuudesta. Sitä ne olivat Miikalle, joka kertoi vaimonsa Niinan kanssa heidän tarinansa Pelaamisen varjo -dokumentissa vuonna 2009. Pariskunta esiintyi nimimerkeillä.

Miika kuvaili dokumentissa, kuinka pelaaminen antoi hänelle onnistumisen tunteen silloin, kun kotona ei ollut niin mukavaa. Hänen pelihimonsa alkoi alle kymmenen markan ralliveikkauksesta. Kun pelaaminen lipsui korkeampiin panoksiin, se alkoi näkyä myös hänen tuoreessa parisuhteessaan. Ensin mies lopetti vuokranmaksun, myöhemmin perheen kotoa katkaistiin sähköt maksattomien laskujen takia. Hän rahoitti pelaamistaan myymällä kodin irtaimistoa ja hakemalla pikavippejä Niinan henkilötiedoilla.

Hieman epätavallisemman tarinan pelihimon syttymisestä kertoi Inhimillisessä tekijässä vuonna 2012 vieraillut eläkeläinen Klara Ekstam. Hänelle riippuvuus kehittyi Parkinsonin tautiin määrättyjen lääkkeiden sivuvaikutuksena.

"Minä rupesin lähtemään liikkeelle jopa yöllä, jotta pääsisin pelaamaan", Ekstam kuvaili tuntojaan lääkityksen alaisena.

Kun hän sitten lopetti lääkityksen pahentuneiden Parkinson-oireiden takia, loppui myös yllättäen syttynyt pelihimo. Samassa ohjelmassa vieraillut lääkehuollon lehtori Alli Puirava kertoi kuulleensa vastaavista tapauksista jo kymmenen vuotta ennen ohjelman ilmestymistä. Selitys piili lääkkeen tavassa matkia dopamiinitoimintoja eli tuottaa mielihyvää pelaamisen yhteydessä.

"Siinä jää ikään kuin dopaaminikoukkuun, että haluaa niitä dopamiinipurkauksia aina sen uuden pelin avulla", Puirava selitti.

Lopettamiseen tarvitaan oma tahto

Ajan vierähtäessä myös arviot peliriippuvaisten määristä ovat kasvaneet. Puoli seitsemässä kerrottiin vuonna 2011, että peliriippuvaisia uskottiin olevan ainakin 130 000. Kuitenkin myös apua riippuvaiselle on tarjolla enemmän.

Ohjelmassa nimimerkillä esiintynyt "Beni" tajusi tarvitsevansa apua, kun hän oli pelannut kaiken omaisuutensa asuntoa myöten ja luottohanatkin tyrehtyivät. Vielä 2000-luvun alussa avun tarjoajat olivat vähissä, mutta ohjelman ilmestymisen aikaan apua sai A-klinikalta, terveysasemilta, mielenterveystoimistoista ja internetistä esimerkiksi Peluuri-sivulta. Myös RAY on aloittanut peliriippuvuutta torjuvia toimia muun muassa perustamalla Pelaa maltilla -sivut. Peliriippuvuutta hoidetaan samoin metodein kuin muitakin riippuvuuksia.

Myös Pelaamisen varjo -dokumentin Miika hakeutui lopulta hoitoon, kun pelaaminen riistäytyi täysin käsistä. Terapiasta hän ei kuitenkaan saanut omien sanojensa mukaan kovinkaan paljon irti. Parempana terapiakeinona hän piti ilmaisten nettipelien pelaamista.

Niina kertoi, ettei suhdetta varmaan enää olisi, jos Miika ei olisi lopetannut rahasta pelaamista. Uhka avioliiton loppumisesta ei kuitenkaan saisi Miikaa pysymään pois peleistä:

"Kyllä se on enemmän se oma tahto olla pelaamatta."

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.