Hyppää pääsisältöön

Tärähtäneet ämmät rikkovat normeja

Taiteilijaduo Tärähtäneet ämmät (eli Katriina Haikala ja Vilma Metteri) penkoo naisten karvoitusta, tekee uimapukuja yksirintaisille naisille ja esiintyy erilaisissa tilaisuuksissa hämmentävävillä tavoilla. Stradan Joonatan Pitkänen pääsi käymään heidän työhuoneellaan.

Stradan juttu saa alkunsa, kun Joonatan Pitkänen tapaaTärähtäneet ämmät näyttelypaikka Design-forumin "hautajaisissa" Helsingissä. Vaikka tarjolla on pitsaa ja juomaa, Joonatanin huomio kiinnittyy näihin kahteen seremoniamestariin.

Päästessään myöhemmin käymään Tärähtäneiden ämmien työhuoneella Joonatan joutuu keskelle vauhdikasta keskustelua normeista, niiden rikkomisesta, seksuaalisuudesta ja siitä, kenelle nauretaan kun nauretaan.

Vilma Metteri ja Katriina Haikala kertovat myös siitä, mitä on odotettavissa, jos aikoo ryhtyä taiteilijaksi, sen sijaan, että olisi pelkkä häirikkö.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri