Hyppää pääsisältöön

Työeläkelaki tutuksi

Suomen yleinen yksityisalojen työeläkelaki TEL säädettiin heinäkuussa 1961. TEL tuli yhtäaikaisesti voimaan lyhytaikaisista työsuhteista säädetyn LEL:n kanssa 1.7.1962. Uusia työeläkelakeja esiteltiin suomalaisille vuonna 1964 Fennada-Filmi Juniorin värikylläisessä lyhytfilmissä. Filmi on toteutettu yhdessä Suomen Eläketurvakeskuksen kanssa.

Työeläkelaki synnytettiin kaikille samansuuruisen kansaneläkkeen täydentäjäksi. Lain mukaan työeläke kuului Suomessa kaikille, jotka tekivät työtä toiselle palkkaa vastaan.

Molemmat lait (TEL ja LEL) syntyivät aikanaan työntekijöiden etujärjestöjen aloitteista ja vaatimuksista. Etujärjestöjen voidaan sanoa olleen varsin pitkänäköisiä, koska kummankaan työeläkelain merkittävyyttä ei aluksi täysin ymmärretty etujärjestöjen työryhmien ulkopuolella.

Syntyneen eläkejärjestelmän alkutaivalta helpotti se, että Suomessa oli 1960-luvulla varsin vähän vanhuksia. Lisäksi järjestelmän ulkopuolelle suljettiin jo ennen järjestelmän voimaantuloa työnsä lopettaneet työntekijät.

Alkuvuosina vielä varsin vaatimattoman rahallisen lisän tuonut eläkelaki oli kuitenkin hyvä pohja, jota kehitettiin melko intensiivisesti seuraavat 30 vuotta.

Teksti: Ville Matilainen
Lähteitä: Eläketurvan historia

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto