Hyppää pääsisältöön

Yt-neuvotteluun kätkeytyy uhka ja uudistus

Yhteistoiminta- eli yt-neuvottelut kalskahtavat monen korvissa pelkästään pahalta. Duuniblues-ohjelmassa pureuduttiin siihen miltä yt-neuvottelut johdosta ja työntekijöistä tuntuvat ja miten niitä voisi helpottaa. Käytännön kokemuksia kuultiin Finnairilta, jossa neuvottelut olivat parhaillaan käynnissä.

Tietolaatikko

Yhteistoimintamenettelystä on määritelty laissa ja se koskee kaikkia yrityksiä, joissa on enemmän kuin 20 työntekijää.

Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä.

Työntekijöitä yt-neuvotteluissa edustavat tyypillisesti työntekijöiden tai työntekijäryhmien valitsemat luottamusmiehet (luottamushenkilöt). Työnantajapuolella yt-neuvotteluihin osallistuvat tyypillisesti yrityksen henkilöstöhallinnon edustajat, henkilöstöpäälliköt ja -johtajat sekä työnantajan lakiasioista vastaavat.

Lähde: Wikipedia

Byrokratia, potkut, saneeraukset, tehostaminen... Siinä sanoja, jotka Duuniblues-ohjelman katugallupissa tulivat esiim yt-neuvotteluista kysyttäessä. Kun tieto neuvotteluista tulee, heijastuu se yleensä negatiivisesti koko yrityksen ilmapiiriin, etenkin jos luvassa on irtisanomisia.

Yksi mielialoihin vahvasti vaikuttava seikka ovat huhut. Ne lisääntyvät, mitä vähemmän tietoa on tarjolla. Työpsykologi Olavi Parvikko kehottaa pohtimaan ajoissa ns. laajennettua muutosturvaa. Työpaikoilla pitäisi sopia yhdessä, miten esim. saneerausten keskellä taataan henkilöstön asema, jolloin ihmisillä olisi jotain mihin turvautua.

Kesällä 2006 Finnairilla oli vaakalaudalla satojen ihmisten työpaikat. Yhtiö oli ilmoittanut keväällä taloudellisista ongelmista. Öljyn ja etenkin lentopetrolin hinta oli noussut ja samalla lippujen hinnat laskeneet. Tarvittiin kustannussäästöjä ja rakennemuutosta.

Lentomekaanikko Antti Oinas kuvailee henkilöstön tunnelmia epävarmaksi. Närää aiheutti myös se, että työntekijöiden mielestä tekniikan puolella oli pikemminkin työvoimapulaa kuin mahdollisuuksia typistää. Yt-neuvotteluissa epäluottamus johdon ja työntekijöiden välillä helposti kasvaa. Työntekijät luulevat, ettei johto tiedä heidän työstään mitään ja johto epäilee, että työntekijät vastustavat kaikkia muutoksia.

Finnairin henkilöstöjohtaja Antti Kuutschin harmittelee, että yt-neuvottelut ovat usein ikäänkuin jarrutusta, jossa työntekijäpuoli pyrkii minimoimaan johdon esittämät tavoitteet, sen sijaan, että pyrittäisiin yhdessä keksimään ratkaisuja kustannussäästöihin. Finnairin tekniset ry:n pääluottamusmies Reijo Mansikkamäki näki yt-neuvotteluissa mahdollisuuden ratkaisujen hakemiseen, kunhan neuvottelutilanne on aito, eikä asioita ole ennalta päätetty.

Ohjelmassa haastatellun työpsykologi Titi Heikkilän mielestä esimiehet eivät ymmärrä, millainen muutostilanne on työntekijöille psykologisesti. Esimiehen pitäisi Heikkilän mukaan panostaa siihen, että työntekijät tulisivat kuulluksi. Muutokset eivät suinkaan ole aina negatiivisia vaan ne voivat olla ”valtava oppimisprosessi organisaatiolle ja sen ihmisille”, toteaa Heikkilä.

Lentomekaanikko Antti sai jatkaa Finnairilla. Henkilövähennykset koskivat lopulta 670 työpaikkaa.

Teksti: Heidi Sommar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto