Hyppää pääsisältöön

Koripallon EM-kotikisoissa 1967 koettiin suomalainen jymy-yllätys ja tavarasade

Koripallon Euroopan mestaruuskisat pelattiin Helsingissä ja Tampereella vuoden 1967 syksyllä. Kisaisäntä Suomi oli tasoltaan lähellä Euroopan huippumaita ja kotiyleisön tukemana maajoukkue saalisti alkulohkossa melkoisen päänahan. Alkusarjassa nähtiin myös latautuneen yleisön pimeä puoli, kun tavarakapina aiheutti ottelun keskeytyksen.

Tietolaatikko

Suomen EM-joukkue 1967:
Olavi Ahonen, Teijo Finneman, Jyrki Immonen, Lars Karell, Pentti Laanti, Kari Lahti, Kari Liimo, Martti Liimo, Uolevi Manninen, Jorma Pilkevaara, Kari Rönnholm ja Veikko Vainio.
Valmentaja toimi Kalevi Tuominen

Suomi voitti alkusarjan neljännessä ottelussa sensaatiomaisesti Tšekkoslovakian 54–49. Suomen paikkapuolustustaktiikka yllätti etukäteen vahvempana pidetyn vastustajan täysin ja Suomi johti ottelua alusta loppuun.

Ottelun selostanut Kauko-Aatos Leväaho kuvaili voittoa suoranaiseksi "jymy-yllätykseksi". Ottelua seurasi Helsingin jäähallissa paikan päällä yli 4000 katsojaa.

Kolme päivää myöhemmin Suomi kohtasi edellisten maailmanmestaruuskisojen hopeajoukkueen Jugoslavian. Välissä Suomi oli kaatanut Espanjan (76–69) ja joukkueella oli mahdollisuus päästä ylempään jatkosarjaan pelaamaan EM-mitaleista. Jugoslavia osoittautui kuitenkin lopulta liian kovaksi palaksi.

Myös varsin latautunut kotiyleisö tiesi ottelun panoksen. Jäähallin 8000-päinen yleisö äityi heittelemään tavaraa kentälle, koska unkarilainen erotuomari oli ajanut Olavi Ahosen kentältä tahallisten rikkeiden takia. Ottelu jouduttiin keskeyttämään tavarasateen takia vain pari minuuttia ennen loppua.

Tapahtumista kerrottiin radion ylimääräisessä uutislähetyksessä. Urheilutoimittaja Raimo "Höyry" Häyrinen raportoi suorana Helsingin jäähallista, keskeltä tavarasadetta. Häyrisen mukaan Ahosen ulosajo oli ollut tosin "täysin oikeutettu".

Lopulta uhattiin, että Suomen joukkue ei pääse lainkaan jatkopeleihin, ellei kotiyleisö rauhoittuisi. Ottelua päästiin lopulta jatkamaan ja se päättyi 59–68 Jugoslavian hyväksi. Itse ottelusta ei ole säästynyt selostusta.

Suomi voitti alkusarjassa Tšekkoslovakian ja Espanjan lisäksi Alankomaat (83–70), Romanian (57–51) ja Belgian (82–62), mutta hävisi Jugoslavian lisäksi Puolalle (68–80) ja jäi lohkonsa kolmanneksi.

Jatkopeleissä Suomi pelasi sijoista 5-8, joissa se voitti ensin Israelin 73–60, mutta hävisi viimeisen pelinsä Romanialle 64–71 ja sijoittui turnauksessa kuudenneksi.

Euroopan mestaruuden voitti Neuvostoliitto. Tšekkoslovakia sijoittui toiseksi ja Puola kolmanneksi. Suomen joukkueen sentteri Veikko Vainio valittiin kisojen tähdistökentälliseen.

Suomen ja Neuvostoliiton koripallomaajoukkueet myös harjoittelivat yhdessä ennen EM-kisoja. Harjoitukset oli pyritty pitämään salaisina, eikä harjoittelusta tai joukkueista sopinut antaa seikkaperäistä tietoa medialle.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.