Hyppää pääsisältöön

Koripallon EM-kotikisoissa 1967 koettiin suomalainen jymy-yllätys ja tavarasade

Koripallon Euroopan mestaruuskisat pelattiin Helsingissä ja Tampereella vuoden 1967 syksyllä. Kisaisäntä Suomi oli tasoltaan lähellä Euroopan huippumaita ja kotiyleisön tukemana maajoukkue saalisti alkulohkossa melkoisen päänahan. Alkusarjassa nähtiin myös latautuneen yleisön pimeä puoli, kun tavarakapina aiheutti ottelun keskeytyksen.

Tietolaatikko

Suomen EM-joukkue 1967:
Olavi Ahonen, Teijo Finneman, Jyrki Immonen, Lars Karell, Pentti Laanti, Kari Lahti, Kari Liimo, Martti Liimo, Uolevi Manninen, Jorma Pilkevaara, Kari Rönnholm ja Veikko Vainio.
Valmentaja toimi Kalevi Tuominen

Suomi voitti alkusarjan neljännessä ottelussa sensaatiomaisesti Tšekkoslovakian 54–49. Suomen paikkapuolustustaktiikka yllätti etukäteen vahvempana pidetyn vastustajan täysin ja Suomi johti ottelua alusta loppuun.

Ottelun selostanut Kauko-Aatos Leväaho kuvaili voittoa suoranaiseksi "jymy-yllätykseksi". Ottelua seurasi Helsingin jäähallissa paikan päällä yli 4000 katsojaa.

Kolme päivää myöhemmin Suomi kohtasi edellisten maailmanmestaruuskisojen hopeajoukkueen Jugoslavian. Välissä Suomi oli kaatanut Espanjan (76–69) ja joukkueella oli mahdollisuus päästä ylempään jatkosarjaan pelaamaan EM-mitaleista. Jugoslavia osoittautui kuitenkin lopulta liian kovaksi palaksi.

Myös varsin latautunut kotiyleisö tiesi ottelun panoksen. Jäähallin 8000-päinen yleisö äityi heittelemään tavaraa kentälle, koska unkarilainen erotuomari oli ajanut Olavi Ahosen kentältä tahallisten rikkeiden takia. Ottelu jouduttiin keskeyttämään tavarasateen takia vain pari minuuttia ennen loppua.

Tapahtumista kerrottiin radion ylimääräisessä uutislähetyksessä. Urheilutoimittaja Raimo "Höyry" Häyrinen raportoi suorana Helsingin jäähallista, keskeltä tavarasadetta. Häyrisen mukaan Ahosen ulosajo oli ollut tosin "täysin oikeutettu".

Lopulta uhattiin, että Suomen joukkue ei pääse lainkaan jatkopeleihin, ellei kotiyleisö rauhoittuisi. Ottelua päästiin lopulta jatkamaan ja se päättyi 59–68 Jugoslavian hyväksi. Itse ottelusta ei ole säästynyt selostusta.

Suomi voitti alkusarjassa Tšekkoslovakian ja Espanjan lisäksi Alankomaat (83–70), Romanian (57–51) ja Belgian (82–62), mutta hävisi Jugoslavian lisäksi Puolalle (68–80) ja jäi lohkonsa kolmanneksi.

Jatkopeleissä Suomi pelasi sijoista 5-8, joissa se voitti ensin Israelin 73–60, mutta hävisi viimeisen pelinsä Romanialle 64–71 ja sijoittui turnauksessa kuudenneksi.

Euroopan mestaruuden voitti Neuvostoliitto. Tšekkoslovakia sijoittui toiseksi ja Puola kolmanneksi. Suomen joukkueen sentteri Veikko Vainio valittiin kisojen tähdistökentälliseen.

Suomen ja Neuvostoliiton koripallomaajoukkueet myös harjoittelivat yhdessä ennen EM-kisoja. Harjoitukset oli pyritty pitämään salaisina, eikä harjoittelusta tai joukkueista sopinut antaa seikkaperäistä tietoa medialle.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto