Hyppää pääsisältöön

Koripallon EM-kotikisoissa 1967 koettiin suomalainen jymy-yllätys ja tavarasade

Koripallon Euroopan mestaruuskisat pelattiin Helsingissä ja Tampereella vuoden 1967 syksyllä. Kisaisäntä Suomi oli tasoltaan lähellä Euroopan huippumaita ja kotiyleisön tukemana maajoukkue saalisti alkulohkossa melkoisen päänahan. Alkusarjassa nähtiin myös latautuneen yleisön pimeä puoli, kun tavarakapina aiheutti ottelun keskeytyksen.

Tietolaatikko

Suomen EM-joukkue 1967:
Olavi Ahonen, Teijo Finneman, Jyrki Immonen, Lars Karell, Pentti Laanti, Kari Lahti, Kari Liimo, Martti Liimo, Uolevi Manninen, Jorma Pilkevaara, Kari Rönnholm ja Veikko Vainio.
Valmentaja toimi Kalevi Tuominen

Suomi voitti alkusarjan neljännessä ottelussa sensaatiomaisesti Tšekkoslovakian 54–49. Suomen paikkapuolustustaktiikka yllätti etukäteen vahvempana pidetyn vastustajan täysin ja Suomi johti ottelua alusta loppuun.

Ottelun selostanut Kauko-Aatos Leväaho kuvaili voittoa suoranaiseksi "jymy-yllätykseksi". Ottelua seurasi Helsingin jäähallissa paikan päällä yli 4000 katsojaa.

Kolme päivää myöhemmin Suomi kohtasi edellisten maailmanmestaruuskisojen hopeajoukkueen Jugoslavian. Välissä Suomi oli kaatanut Espanjan (76–69) ja joukkueella oli mahdollisuus päästä ylempään jatkosarjaan pelaamaan EM-mitaleista. Jugoslavia osoittautui kuitenkin lopulta liian kovaksi palaksi.

Myös varsin latautunut kotiyleisö tiesi ottelun panoksen. Jäähallin 8000-päinen yleisö äityi heittelemään tavaraa kentälle, koska unkarilainen erotuomari oli ajanut Olavi Ahosen kentältä tahallisten rikkeiden takia. Ottelu jouduttiin keskeyttämään tavarasateen takia vain pari minuuttia ennen loppua.

Tapahtumista kerrottiin radion ylimääräisessä uutislähetyksessä. Urheilutoimittaja Raimo "Höyry" Häyrinen raportoi suorana Helsingin jäähallista, keskeltä tavarasadetta. Häyrisen mukaan Ahosen ulosajo oli ollut tosin "täysin oikeutettu".

Lopulta uhattiin, että Suomen joukkue ei pääse lainkaan jatkopeleihin, ellei kotiyleisö rauhoittuisi. Ottelua päästiin lopulta jatkamaan ja se päättyi 59–68 Jugoslavian hyväksi. Itse ottelusta ei ole säästynyt selostusta.

Suomi voitti alkusarjassa Tšekkoslovakian ja Espanjan lisäksi Alankomaat (83–70), Romanian (57–51) ja Belgian (82–62), mutta hävisi Jugoslavian lisäksi Puolalle (68–80) ja jäi lohkonsa kolmanneksi.

Jatkopeleissä Suomi pelasi sijoista 5-8, joissa se voitti ensin Israelin 73–60, mutta hävisi viimeisen pelinsä Romanialle 64–71 ja sijoittui turnauksessa kuudenneksi.

Euroopan mestaruuden voitti Neuvostoliitto. Tšekkoslovakia sijoittui toiseksi ja Puola kolmanneksi. Suomen joukkueen sentteri Veikko Vainio valittiin kisojen tähdistökentälliseen.

Suomen ja Neuvostoliiton koripallomaajoukkueet myös harjoittelivat yhdessä ennen EM-kisoja. Harjoitukset oli pyritty pitämään salaisina, eikä harjoittelusta tai joukkueista sopinut antaa seikkaperäistä tietoa medialle.

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto