Hyppää pääsisältöön

"Kukaan ei tiedä, millainen maa Venäjä on"

Venäläisiä tarinoita on katsaus Neuvostoliiton jälkeiseen Venäjään. Mammuttimaata tarkastellaan pietarilaisen keskiluokan näkökulmasta. Ohjelmassa esiintyvä sosiologi maalaa synkkää kuvaa 20-vuotisesta Venäjästä, jossa koulutus on ajettu alas, miehet kuolevat ennen aikojaan ja elantoa ei voi hankkia rehellisin keinoin.

Tutustuminen 2010-luvun Venäjään alkaa koulumaailmasta. On ensimmäinen syyskuuta eli Tiedon päivä. Se on suuri päivä pietarilaiselle kuusivuotiaalle Gleb Kamanille, koska hän on menossa ensimmäiselle luokalle. Kuitenkin tuhannet venäläiskoulut jäävät myös tyhjiksi tänä suurena päivänä, sillä kaikkiin kouluihin ei yksinkertaisesti riitä oppilaita. Neuvostoliiton romahdettua maan syntyvyys laski ja kuolleisuus nousi. Ohjelmassa esiintyvä kommentaattori Valentin Zanin kertoo dramaattisia tilastoja siitä, kuinka kymmenen vuotta aiemmin pulpeteissa istui 23 miljoonaa opiskelijaa ja vuonna 2010 enää 12 miljoonaa.

"Tämän kamalampaa väestökatoa ei ole ollut missään maassa ihmiskunnan historian aikana", Zanin kertoo Markku Värtön ohjaaman Venäläisten tarinoiden ensimmäisessä jaksossa.

Keskiasteen koulutus on Venäjällä periaatteessa ilmainen, mutta käytännössä vanhempien on maksettava, mikäli tahtovat lapselleen kattavan koulutuksen. Sosiologi Aleksandr Jurjev kertoo, että Venäjällä niin sanottuun kunnon koulutukseen tarvitaan noin 500 dollaria kuussa. Kunnon koulutus tarkoittaa sitä, että kouluopetuksen lisäksi lapsi saa muuta oheisopetusta. Ilman rahaa lapsi ei siis saa täyttä koulutusta. Kaikkialla pelkät kuukausimaksutkaan eivät riitä, vaan kouluun päästäkseen on maksettava ensin moninkertainen pääsymaksu.

Koulutuksen osalta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen on menty kehityksessä taaksepäin, Jurjev sanoo toisessa osassa. Aiemmin opetus oli kaikille ilmaista ja se oli laadukkaampaa. Kysymykseen siitä, millaiseen maahan venäläinen lapsi syntyy nyt, on Jurjevin mukaan mahdotonta vastata:

"Kukaan ei tiedä, millainen maa tämä on."

Harva opiskelee enää ilmaiseksi

Jotain uutta Jurjevin parjaamaan koulumaailmaan on kuitenkin tullut vuoden 1991 jälkeen, selviää edelleen vahvasti opiskeluelämää tutkivasta toisesta osasta. On syntynyt show business -alalle tähtäävä koulutus, joka on erittäin suosittu linja kulttuuri- ja taidekorkeakoulussa. Se houkuttelee tiedekunnan dekaani Askold Konovitšin mukaan erityisesti keskiluokan lapsia – eliittiperheiden lapset kun opiskelevat pääosin ulkomailla. Suositun linjan opettajat ovat arvostettuja mutta huonosti palkattuja.

Samassa koulussa vähemmän hohdokkaana pidettyä informatiikkaa opiskeleva Maria Filippova vie pietarilaisen opiskelijaelämän äärelle. Aivan tyypillinen opiskelija Filippova ei ole: hän on budjettilinjan opiskelija, eli yksi niistä harvoista onnekkaista, jotka pääsevät opiskelemaan ilmaiseksi ja saavat huomattavaa vuokrahelpotusta opiskelija-asuntoloista. Käytännössä vain kymmenen prosenttia koulun opiskelijoista saa pääsykokeiden perusteella opiskella ilmaiseksi, ja heidän koulutuksensa maksaa kulttuuriministeriö.

Aleksandr Jurjevin mukaan koulutus on vain yksi asia, joka on repsahtanut huonommaksi Neuvostoliiton kaaduttua. Hänen mielestään myös muun muassa taide, kirjallisuus, tuotanto ja tiede on menetetty.

"Jäljelle jääneitä saavutuksia on ehkä vain se, että näistä puheistani minua ei panna lusimaan", Jurjev tilittää.

Venäläinen mies ei ole mikään herkkupala

Venäläiset naiset ja miehet sekä heidän välisensä suhteet ovat yksi Venäläisten tarinoiden keskeisimmistä aiheista. Sarjan musiikista vastanneen naisbändi Iva Novan mukaan venäläinen mies ei ole mikään herkkupala. He sanovat, että venäläismies vain ryyppää ja käskee naisen usein keittiöön. Siksi venäläisnaiset menevät monesti muunmaalaisten kanssa naimisiin, muusikot tuumivat sarjan kuudennessa osassa. Venäläismiehistä puhuttaessa esiin nouseekin ohjelman mukaan usein kolme ikävää puolta: mies on joko juoppo, istuu tyrmässä tai kuollut ennen aikojaan. Jurjev heittää vettä myllyyn ja toteaa, että ongelmistaan johtuen venäläismiehistä on tullut niin sanotusti kannattamattomia: pojan kasvattaminen on kallista perheelle, yhteiskunnalle ja valtiolle, mutta tämä kuolee pois ennen kuin velka on maksettu.

Kuusivuotiaan Gleb Kamanin äiti Polina Kamanina on yksihuoltaja. Hän kertoo kolmannessa osassa, että hänen arkensa helpottui, kun mies lähti huushollista – hänellä oli yksi lapsi vähemmän. Yksinhuoltajan turvaverkkoon kuuluvat ystävättäret sekä isoäidit eli babushkat. Glebin babushka Galina Kamanina sanookin olevansa perheen tärkein jäsen. Sarjan neljännessä osassa Aleksandr Jurjev toteaa, että suurimmalla osalla venäläisistä näitä tärkeimpiä perheenjäseniä ei valitettavasti ole. Eikä elossa olevien eläkeläisten osa ole hänen mukaansa hyvä. Eläkkeet eivät riitä sekä asumiseen ja ravintoon. Heitä pidetään suorastaan ylimääräisinä ihmisinä.

Valoisamman kuvan eläkeläisten elämästä antaa viides jakso, jossa kerrotaan näyttämötaiteen veteraanien talon tarina. Sen asukkailla on mukavat oltavat ja he kertovat kiinnostavia tarinoita vauhdikkaasta elämästään. Onpa talossa yksi rakkaussuhdekin syntynyt.

"Elantoa ei voi hankkia pelkästään rehellisin keinoin"

Kun Venäjästä puhutaan, nousee aiheeksi usein myös korruptio. Siihen paneudutaan sarjan viimeisessä osassa. Korruptio on kiinteä osa venäläistä yhteiskuntaa. Jurjev sanoo, että maan nykyisessä talousjärjestelmässä elantoa ei voi hankkia pelkästään rehellisin keinoin.

"Jokaisessa perheessä menot ovat tuloja suuremmat", hän sanoo.

Polina Kamanina antaa käytännön esimerkin, miten korruptio voi toimia päättäjätasolla. Yhteen aikaan takapenkille asennettavista turvaistuimista tuli Venäjällä pakollisia. Tämä johtui siitä, että eräs kansanedustaja oli hankkinut niitä myytäväksi todella suuren erän.

Jurjev selventää venäläistä politiikan kenttää. Vaikka Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen Venäjällä on alettu käyttää sanaa "demokratia", maassa ei hänen mukaansa haluta kansainvaltaa. Äänestysprosentti on vain 20–25 prosenttia, ja se on kaiken kampanjoinnin tarkoituskin. Miljardöörien maksamista vaalikampanjoista pyritään tekemään mahdollisimman vastenmielisiä, jotta ihmiset eivät äänestäisi.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.