Kirjailija Antti Tuuri keskustelee Maarit Tastulan kanssa pohjalaisesta vapauden kaipuusta, pohjalaisista murhamiehistä ja pohjalaisista viisaista naisista. Insinöörin koulutuksen saanut Tuuri nauraa keskittyneensä sisältötekniikkaan, eikä kirjailijalla vielä uuden vuosituhannen vaihteessa ollut kännykkää.
Tietolaatikko
Vuonna 1944 Kauhavalla syntynyt Antti Tuuri opiskeli 1960-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa, ja valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1972. Esikoisteos Asioiden suhteet ilmestyi 1971, ja työn ohessa syntyi 1970-luvun mittaan neljä muutakin romaania. Kun vuonna 1982 ilmestynyt Pohjanmaa sai hienot arviot ja menestyi, Tuuri jättäytyi seuraavana vuonna kokopäiväiseksi kirjailijaksi. Ratkaisu oli ilmeisen onnistunut, sillä Tuuri on ollut työssään tuottelias ja monipuolinen, ja hänet on palkittu niin Finlandia-palkinnolla kuin Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnollakin.
Eteläpohjalaisuus on yksi voimakkaimmista piirteistä, joita kauhavalaisen Antti Tuurin kirjailijanlaatuun liitetään. Kuusiosaisen Pohjanmaa-sarjan lisäksi iso osa hänen muustakin tuotannostaan kuvaa lakeuksien väkeä tai seutuja.
Teksti: Harto Hänninen, Yle Teema
Elävään arkistoon julkaistusta Punainen lanka -jaksosta on leikattu pois elokuvanäytteet tekijänoikeussyistä.
Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla kasvanut Antti Tuuri (s. 1944) uskoo maiseman vaikuttavan ihmismieleen. Tuurin Lakeuden kutsu -romaanin opettaja teorioi, että lakeuksien kansat ovat erilaisia kuin saaristojen ja vuoristojen. Lakeus kasvattaa ihmisiin vapautta ja vuoristot poimuineen ajattelua ja intelligentsiä.
Pohjalaisen sielunmaiseman kuvauksissa Tuuri on ammentanut pohjalaisuuden myyteistä, historian sankareista, murhamiehistä ja oman sukunsa vaiheista. Tuurilla on ollut hyvin läheiset välit molempiin isoäiteihinsä, joita hän kehuu viisaiksi naisiksi. Monenlaista tapahtuu, maailmassa on suruja, iloja ja monenkaltaisia ihmisiä, mutta elämä jatkuu. Isoäideistä välittynyt tunne on siirtynyt Tuurin kirjoihinkin: "Pohjalaisissa miehissä on hulluus, mutta vanhoissa naisissa viisaus."
Maarit Tastulan Punainen lanka -ohjelman haastattelussa Tuuri kertoo myös Amerikkaan matkanneista isoisistään. Toinen paapoista palasi, mutta toinen jäi sille tielleen. Tuurin mukaan Amerikkaan lähtö oli myös pohjalainen tapa ottaa säädyllisesti avioero. Sodissa kaatuneet ja Amerikkaan lähteneet miehet olivat tehneet Tuurin lapsuuden lakeuksista hyvin matriarkaalisen.
Diplomi-insinööriksi opiskelleella Tuurilla ei vielä uuden vuosituhannen vaihteessakaan ollut kännykkää. Kaiken kirjailijan työhön liittyvän hän kertoo olevan kännykkäkansan hektisyyttä hidasrytmisempää. Tuurin kuulemma tavoitti edelleen hyvin kirjeellä. Junassa sivusta kuunnellessaan hän ei ollut havainnut ihmisten vaihtavan kännykällä niin merkittäviä tietoja, että niitä varten olisi pitänyt rakentaa valtava verkko.
Tuuri tunnustaa, ettei ole kovin kätevä käsissään ja kertoo insinööriaikoinaan mottona olleen "rukoile, ja työt teetä". Tuuri kuitenkin tiedetään hyvänä purjehtijana ja hän nauttii luonnossa samoilusta ja isolla merellä olemisesta. Ystävänsä Erno Paasilinnan kanssa Tuuri teki Inarin järvellä purjehdusmatkan, josta tunnelmat tallentuivat kirjailijakaverusten Isoa Inaria kiertämässä -kirjaksikin.
Teksti: Elina Yli-Ojanperä
Katso myös
- Kirjailija Antti Tuuri ei marssi lippujen perässä vaan tarkkailee vapaana joukkoja
- Antti Tuurin Kylmien kyytimies on pasifistinen tarina vuoden 1918 sodasta
- Esko Nikkari - köyhän miehen Brando
- Antti Tuuri Wikipediassa (fi.wikipedia.org)
- Antti Tuurin tuotantoa ja elämäkertatietoa Kirjasampo-sivustolla (kirjasampo.fi)
- Teeman Elävä arkisto 30.9.2014: Antti Tuuri (yle.fi)
