Hyppää pääsisältöön

Aamusydämellä: Syntymäsokeat

Joose Ojala, Hilla Blomberg, Riikka Hänninen
Toimittaja Hilla Blombergin (kesk.) vieraina ovat Joose Ojala ja Riikka Hänninen. Joose Ojala, Hilla Blomberg, Riikka Hänninen aamusydämellä

TV1 sunnuntaina 5.10.2014 klo 9.05 - 9.45, uusinta tiistaina 7.10. klo 5.45
Yle Areenassa vuoden ajan.

Syntymästään sokeat Riikka Hänninen ja Joose Ojala haluavat kokea maailmaa enemmän mahdollisuuksien kuin rajoitusten kautta. He toivovat, että heitä lähestyttäisiin kuten ketä tahansa eikä pelättäisi kohtaamisia näkövammaisuuden vuoksi.

Sokeuden merkitys Riikan ja Joosen elämässä on välillä erittäin olennainen ja välillä täysin epäolennainen. Näkövamman kokeminen riippuu paljon siitä, miten ympäristön palvelut ja olosuhteet on rakennettu. Riikka antaa esimerkin lentolippujen tilaamisesta netin kautta. Hänellä olisi kaikki apuvälineet toiminnon toteuttamiseen, mutta palvelua ei ole osattu rakentaa näkövammaisia ajatellen.

Riikka Hänninen, 34, on nykyään kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikkaan (Complete Vocal Technique) erikoistunut laulunopettaja ja toimii myös mentaalisena valmentajana. Riikan erikoisuus on nurinperin laulaminen ja nuotintaminen ja hänen yhtyeensä on pitänyt tällaisia konserttejakin. Absoluuttinen sävelkorva, keskittyminen vahvan kuuloaistin avulla ja hyvä muisti ovat Riikan erityistaitoja. Kuuntelemista ja keskittymistä Riikka pyrkii opettamaan näkevillekin.

Riikka syntyi keskosena kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Happikaapissa silmiin kasvoi sidekudosmassaa, joka aiheutti sokeuden. Valon määrän Riikka pystyy jotenkin aistimaan. Riikan kaksi vuotta vanhempi isoveli syntyi myös keskosena, mutta hän ei sokeutunut. Veljestä tulikin Riikalle tärkeä opas ja tuki lapsuuden ja nuoruuden seikkailuissa.

Riikka kävi ala- ja yläkoulun tavalliseen tapaan. Tukijaksot Jyväskylän näkövammaisten koulussa kehittivät opiskelutekniikoita ja päivittäistaitoja. Kuusivuotiaasta alkaen Riikka on opiskellut musiikkiopistossa. Opinnot Sibelius-lukiossa, Sibelius-Akatemiassa sekä laulunopettajakoulutus Tanskassa johtivat ammatteihin laulunopettajana ja muusikkona.

Joose Ojala, 22, opiskelee pop/jazz-musiikkipedagogiksi Metropolian ammattikorkeakoulussa, pääsoittimenaan haitari. Etenkin jazz, chanson, brasilialainen musiikki ja argentiinalainen tango innostavat Joosea ja hän keikkailee monissa eri kokoonpanoissa. Keikoilla Joosen näkövamman mukanaan tuomia etuja ovat, että hän muistaa nuotit ulkoa, eivätkä ympäröivät visuaaliset ärsykkeet haittaa.

Joose syntyi sokeana kuten kaksi vuotta nuorempi veljensäkin, vanhempien kantaman geenivirheen seurauksena. Veljeksistä tuli toistensa parhaat tukijat, kun he totuttelivat elämäänsä näkövammaisina. Joosen kahdeksan vuotta nuorempi sisko näkee normaalisti.

Joose kävi alakoulun pienessä kyläkoulussa. Koulun yhteisöllisyys ja lukuisat esiintymiset juhlissa innostivat Joosea opinnoissa ja musiikin harrastamisessa. Huonoja muistoja tuli sosiaalisista tilanteista ja leikeissä ulkopuoliseksi jättämisistä. Yläasteella Joose koki matematiikan ja englannin mukautetun opetuksen eristämiseksi ja se vei häneltä myös mahdollisuuden päästä lukioon. Musiikin opinnot Pop&Jazz Konservatoriossa ja näkövammaisten erityiskoulussa Arlassa antoivat kuitenkin Jooselle rohkeutta pyrkiä Metropolian musiikkipedagogiikan linjalle.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?