Hyppää pääsisältöön

Aamusydämellä: Syntymäsokeat

Joose Ojala, Hilla Blomberg, Riikka Hänninen
Toimittaja Hilla Blombergin (kesk.) vieraina ovat Joose Ojala ja Riikka Hänninen. Joose Ojala, Hilla Blomberg, Riikka Hänninen aamusydämellä

TV1 sunnuntaina 5.10.2014 klo 9.05 - 9.45, uusinta tiistaina 7.10. klo 5.45
Yle Areenassa vuoden ajan.

Syntymästään sokeat Riikka Hänninen ja Joose Ojala haluavat kokea maailmaa enemmän mahdollisuuksien kuin rajoitusten kautta. He toivovat, että heitä lähestyttäisiin kuten ketä tahansa eikä pelättäisi kohtaamisia näkövammaisuuden vuoksi.

Sokeuden merkitys Riikan ja Joosen elämässä on välillä erittäin olennainen ja välillä täysin epäolennainen. Näkövamman kokeminen riippuu paljon siitä, miten ympäristön palvelut ja olosuhteet on rakennettu. Riikka antaa esimerkin lentolippujen tilaamisesta netin kautta. Hänellä olisi kaikki apuvälineet toiminnon toteuttamiseen, mutta palvelua ei ole osattu rakentaa näkövammaisia ajatellen.

Riikka Hänninen, 34, on nykyään kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikkaan (Complete Vocal Technique) erikoistunut laulunopettaja ja toimii myös mentaalisena valmentajana. Riikan erikoisuus on nurinperin laulaminen ja nuotintaminen ja hänen yhtyeensä on pitänyt tällaisia konserttejakin. Absoluuttinen sävelkorva, keskittyminen vahvan kuuloaistin avulla ja hyvä muisti ovat Riikan erityistaitoja. Kuuntelemista ja keskittymistä Riikka pyrkii opettamaan näkevillekin.

Riikka syntyi keskosena kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Happikaapissa silmiin kasvoi sidekudosmassaa, joka aiheutti sokeuden. Valon määrän Riikka pystyy jotenkin aistimaan. Riikan kaksi vuotta vanhempi isoveli syntyi myös keskosena, mutta hän ei sokeutunut. Veljestä tulikin Riikalle tärkeä opas ja tuki lapsuuden ja nuoruuden seikkailuissa.

Riikka kävi ala- ja yläkoulun tavalliseen tapaan. Tukijaksot Jyväskylän näkövammaisten koulussa kehittivät opiskelutekniikoita ja päivittäistaitoja. Kuusivuotiaasta alkaen Riikka on opiskellut musiikkiopistossa. Opinnot Sibelius-lukiossa, Sibelius-Akatemiassa sekä laulunopettajakoulutus Tanskassa johtivat ammatteihin laulunopettajana ja muusikkona.

Joose Ojala, 22, opiskelee pop/jazz-musiikkipedagogiksi Metropolian ammattikorkeakoulussa, pääsoittimenaan haitari. Etenkin jazz, chanson, brasilialainen musiikki ja argentiinalainen tango innostavat Joosea ja hän keikkailee monissa eri kokoonpanoissa. Keikoilla Joosen näkövamman mukanaan tuomia etuja ovat, että hän muistaa nuotit ulkoa, eivätkä ympäröivät visuaaliset ärsykkeet haittaa.

Joose syntyi sokeana kuten kaksi vuotta nuorempi veljensäkin, vanhempien kantaman geenivirheen seurauksena. Veljeksistä tuli toistensa parhaat tukijat, kun he totuttelivat elämäänsä näkövammaisina. Joosen kahdeksan vuotta nuorempi sisko näkee normaalisti.

Joose kävi alakoulun pienessä kyläkoulussa. Koulun yhteisöllisyys ja lukuisat esiintymiset juhlissa innostivat Joosea opinnoissa ja musiikin harrastamisessa. Huonoja muistoja tuli sosiaalisista tilanteista ja leikeissä ulkopuoliseksi jättämisistä. Yläasteella Joose koki matematiikan ja englannin mukautetun opetuksen eristämiseksi ja se vei häneltä myös mahdollisuuden päästä lukioon. Musiikin opinnot Pop&Jazz Konservatoriossa ja näkövammaisten erityiskoulussa Arlassa antoivat kuitenkin Jooselle rohkeutta pyrkiä Metropolian musiikkipedagogiikan linjalle.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.