Hyppää pääsisältöön

Aamusydämellä: Syntymäsokeat

Joose Ojala, Hilla Blomberg, Riikka Hänninen
Toimittaja Hilla Blombergin (kesk.) vieraina ovat Joose Ojala ja Riikka Hänninen. Joose Ojala, Hilla Blomberg, Riikka Hänninen aamusydämellä

TV1 sunnuntaina 5.10.2014 klo 9.05 - 9.45, uusinta tiistaina 7.10. klo 5.45
Yle Areenassa vuoden ajan.

Syntymästään sokeat Riikka Hänninen ja Joose Ojala haluavat kokea maailmaa enemmän mahdollisuuksien kuin rajoitusten kautta. He toivovat, että heitä lähestyttäisiin kuten ketä tahansa eikä pelättäisi kohtaamisia näkövammaisuuden vuoksi.

Sokeuden merkitys Riikan ja Joosen elämässä on välillä erittäin olennainen ja välillä täysin epäolennainen. Näkövamman kokeminen riippuu paljon siitä, miten ympäristön palvelut ja olosuhteet on rakennettu. Riikka antaa esimerkin lentolippujen tilaamisesta netin kautta. Hänellä olisi kaikki apuvälineet toiminnon toteuttamiseen, mutta palvelua ei ole osattu rakentaa näkövammaisia ajatellen.

Riikka Hänninen, 34, on nykyään kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikkaan (Complete Vocal Technique) erikoistunut laulunopettaja ja toimii myös mentaalisena valmentajana. Riikan erikoisuus on nurinperin laulaminen ja nuotintaminen ja hänen yhtyeensä on pitänyt tällaisia konserttejakin. Absoluuttinen sävelkorva, keskittyminen vahvan kuuloaistin avulla ja hyvä muisti ovat Riikan erityistaitoja. Kuuntelemista ja keskittymistä Riikka pyrkii opettamaan näkevillekin.

Riikka syntyi keskosena kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Happikaapissa silmiin kasvoi sidekudosmassaa, joka aiheutti sokeuden. Valon määrän Riikka pystyy jotenkin aistimaan. Riikan kaksi vuotta vanhempi isoveli syntyi myös keskosena, mutta hän ei sokeutunut. Veljestä tulikin Riikalle tärkeä opas ja tuki lapsuuden ja nuoruuden seikkailuissa.

Riikka kävi ala- ja yläkoulun tavalliseen tapaan. Tukijaksot Jyväskylän näkövammaisten koulussa kehittivät opiskelutekniikoita ja päivittäistaitoja. Kuusivuotiaasta alkaen Riikka on opiskellut musiikkiopistossa. Opinnot Sibelius-lukiossa, Sibelius-Akatemiassa sekä laulunopettajakoulutus Tanskassa johtivat ammatteihin laulunopettajana ja muusikkona.

Joose Ojala, 22, opiskelee pop/jazz-musiikkipedagogiksi Metropolian ammattikorkeakoulussa, pääsoittimenaan haitari. Etenkin jazz, chanson, brasilialainen musiikki ja argentiinalainen tango innostavat Joosea ja hän keikkailee monissa eri kokoonpanoissa. Keikoilla Joosen näkövamman mukanaan tuomia etuja ovat, että hän muistaa nuotit ulkoa, eivätkä ympäröivät visuaaliset ärsykkeet haittaa.

Joose syntyi sokeana kuten kaksi vuotta nuorempi veljensäkin, vanhempien kantaman geenivirheen seurauksena. Veljeksistä tuli toistensa parhaat tukijat, kun he totuttelivat elämäänsä näkövammaisina. Joosen kahdeksan vuotta nuorempi sisko näkee normaalisti.

Joose kävi alakoulun pienessä kyläkoulussa. Koulun yhteisöllisyys ja lukuisat esiintymiset juhlissa innostivat Joosea opinnoissa ja musiikin harrastamisessa. Huonoja muistoja tuli sosiaalisista tilanteista ja leikeissä ulkopuoliseksi jättämisistä. Yläasteella Joose koki matematiikan ja englannin mukautetun opetuksen eristämiseksi ja se vei häneltä myös mahdollisuuden päästä lukioon. Musiikin opinnot Pop&Jazz Konservatoriossa ja näkövammaisten erityiskoulussa Arlassa antoivat kuitenkin Jooselle rohkeutta pyrkiä Metropolian musiikkipedagogiikan linjalle.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kenelle sinä haluaisit toivoa runoa? Lähetä toiveesi Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaan torstaihin mennessä

    Tällä lomakkeella toivot runoa kätevästi

    Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma haastaa kuulijat toivomaan runoa ja lähettämään sen siivin viestin maailmalle. Kenelle sinä haluat omistaa runon? Toiveita voi esittää ennalta tällä lomakkeella torstaihin 5.7. asti. Meistä olisi mukavaa kuulla valinnastasi, joten liitä mukaan runoon liittyvä tarina tai viesti ja yhteystietosi, jotta saamme sinuun yhteyden.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.