Hyppää pääsisältöön

Aamusydämellä: Syntymäsokeat

Joose Ojala, Hilla Blomberg, Riikka Hänninen
Toimittaja Hilla Blombergin (kesk.) vieraina ovat Joose Ojala ja Riikka Hänninen. Joose Ojala, Hilla Blomberg, Riikka Hänninen aamusydämellä

TV1 sunnuntaina 5.10.2014 klo 9.05 - 9.45, uusinta tiistaina 7.10. klo 5.45
Yle Areenassa vuoden ajan.

Syntymästään sokeat Riikka Hänninen ja Joose Ojala haluavat kokea maailmaa enemmän mahdollisuuksien kuin rajoitusten kautta. He toivovat, että heitä lähestyttäisiin kuten ketä tahansa eikä pelättäisi kohtaamisia näkövammaisuuden vuoksi.

Sokeuden merkitys Riikan ja Joosen elämässä on välillä erittäin olennainen ja välillä täysin epäolennainen. Näkövamman kokeminen riippuu paljon siitä, miten ympäristön palvelut ja olosuhteet on rakennettu. Riikka antaa esimerkin lentolippujen tilaamisesta netin kautta. Hänellä olisi kaikki apuvälineet toiminnon toteuttamiseen, mutta palvelua ei ole osattu rakentaa näkövammaisia ajatellen.

Riikka Hänninen, 34, on nykyään kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikkaan (Complete Vocal Technique) erikoistunut laulunopettaja ja toimii myös mentaalisena valmentajana. Riikan erikoisuus on nurinperin laulaminen ja nuotintaminen ja hänen yhtyeensä on pitänyt tällaisia konserttejakin. Absoluuttinen sävelkorva, keskittyminen vahvan kuuloaistin avulla ja hyvä muisti ovat Riikan erityistaitoja. Kuuntelemista ja keskittymistä Riikka pyrkii opettamaan näkevillekin.

Riikka syntyi keskosena kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Happikaapissa silmiin kasvoi sidekudosmassaa, joka aiheutti sokeuden. Valon määrän Riikka pystyy jotenkin aistimaan. Riikan kaksi vuotta vanhempi isoveli syntyi myös keskosena, mutta hän ei sokeutunut. Veljestä tulikin Riikalle tärkeä opas ja tuki lapsuuden ja nuoruuden seikkailuissa.

Riikka kävi ala- ja yläkoulun tavalliseen tapaan. Tukijaksot Jyväskylän näkövammaisten koulussa kehittivät opiskelutekniikoita ja päivittäistaitoja. Kuusivuotiaasta alkaen Riikka on opiskellut musiikkiopistossa. Opinnot Sibelius-lukiossa, Sibelius-Akatemiassa sekä laulunopettajakoulutus Tanskassa johtivat ammatteihin laulunopettajana ja muusikkona.

Joose Ojala, 22, opiskelee pop/jazz-musiikkipedagogiksi Metropolian ammattikorkeakoulussa, pääsoittimenaan haitari. Etenkin jazz, chanson, brasilialainen musiikki ja argentiinalainen tango innostavat Joosea ja hän keikkailee monissa eri kokoonpanoissa. Keikoilla Joosen näkövamman mukanaan tuomia etuja ovat, että hän muistaa nuotit ulkoa, eivätkä ympäröivät visuaaliset ärsykkeet haittaa.

Joose syntyi sokeana kuten kaksi vuotta nuorempi veljensäkin, vanhempien kantaman geenivirheen seurauksena. Veljeksistä tuli toistensa parhaat tukijat, kun he totuttelivat elämäänsä näkövammaisina. Joosen kahdeksan vuotta nuorempi sisko näkee normaalisti.

Joose kävi alakoulun pienessä kyläkoulussa. Koulun yhteisöllisyys ja lukuisat esiintymiset juhlissa innostivat Joosea opinnoissa ja musiikin harrastamisessa. Huonoja muistoja tuli sosiaalisista tilanteista ja leikeissä ulkopuoliseksi jättämisistä. Yläasteella Joose koki matematiikan ja englannin mukautetun opetuksen eristämiseksi ja se vei häneltä myös mahdollisuuden päästä lukioon. Musiikin opinnot Pop&Jazz Konservatoriossa ja näkövammaisten erityiskoulussa Arlassa antoivat kuitenkin Jooselle rohkeutta pyrkiä Metropolian musiikkipedagogiikan linjalle.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.