Arkkiatri Risto Pelkonen: Pidetään huolta toisistamme!

Lääkärikunnan ylin, arkkiatri Risto Pelkonen on huolissaan yhä lisääntyvästä ihmisten hädästä, turvattomuuden tunteesta ja yksinäisyydestä. Lääke parempaan maailmaan on hänen mielestään yksinkertainen; rakkaus ja huolenpito toisista.

– Ilman rakkautta ei tule mistään mitään. Kukaan ei saa tästä oikeudesta ja velvollisuudesta livistää. Jos jokainen meistä huolehtisi itsensä lisäksi vaikka vain yhdestä henkilöstä, olisi maailma parempi paikka elää.

– Veikko Huovinen sanoo, että onni on lämmin sukka kuivassa saappaassa. Se pitää varmasti paikkaansa. Tämän lisäksi tarvitaan unelmia ja tunne siitä, että olen tärkeä ja kuulun johonkin joukkoon.

Jos jokainen meistä huolehtisi itsensä lisäksi vaikka vain yhdestä henkilöstä, olisi maailma parempi paikka elää.

– Jos ei ole uskoa siihen, että jotain hyvää on olemassa. Ei toivoa siitä, että voisi tätä hyvää omalla työllään tavoittaa. Jos ei ole rakkautta ja kykyä rakastaa, niin huonosti meidän käy. Tämä on pysähtymisen paikka joka ikisen ihmisen kohdalla. Meidän kaikkien tulisi kysyä, mitä minä voin tehdä yhteisen hyvän eteen?

Lääketeollisuus – vain raakaa liiketoimintaa?

Lääketeollisuuden ja lääkäreiden toimintaa on viime aikoina kritisoitu kovin sanoin. Tutkija, professori Peter C. Gøtzsche Kööpenhaminan yliopistosta vertaa vasta julkaistussa kirjassaan ”Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus” lääketeollisuuden toimintatapaa mafiaan.
Arkkiatri Risto Pelkonen pitää rinnastusta yliampuvana.

– Lääketeollisuus on teollisuutta muiden joukossa. Me kaikki tiedämme, että siellä on ongelmia. Sijoittajat odottavat tulosta ja eivät aina ehkä välitä, miten se saadaan, mutta ei se sentään rikollista toimintaa ole.

– Ongelma on siinä, että lääkäreitä ei voida kokonaan kytkeä pois lääketeollisuudesta, koska he tekevät yhteistyötä esimerkiksi lääkekehitystyön parissa. Lääkäreiden sidonnaisuuksia kuitenkin valvotaan koko ajan tarkemmin ja myös lääketeollisuus on valpastunut tässä asiassa. Enää ei tarjota kaukomatkoja lääkefirman piikkiin.

Sijoittajat odottavat tulosta ja eivät aina ehkä välitä, miten se saadaan, mutta ei se sentään rikollista toimintaa ole.

Entä professori Peter C. Gøtzschen väitteet, että lääketutkimusten huonoja tuloksia pimitetään kuluttajilta?

– Kuka pimittää? Aina kun lääketutkimus aloitetaan, se täytyy myös rekisteröidä. Tällöin valvova viranomainen pääsee seuraamaan tutkimuksen tuloksia. Huonoja tuloksia ei siis voida enää hävittää, kuten aiemmin on voinut tapahtua. Järjestelmä ei ole vedenpitävä, mutta aika hyvin kuitenkin hallinnassa.

Julkinen terveydenhuolto rapautumassa

Arkkiatri Risto Pelkonen on seurannut julkisen terveydenhuollon kehitystä huolestuneena.

– Vanhanaikainen yksityisvastaanotto on ihan hyvä systeemi, kunhan se myös rahoitetaan yksityisesti. Yksityistä liiketoimintaa ei pidä yhteiskunnan tukea eikä kokonaisten kuntien terveydenhuoltoa kilpailuttaa. Sillä on lyhyet jäljet. Kyllä julkisen vallan pitää järjestää Suomessa terveydenhuolto kansalaisilleen.

– Kipein ongelma terveydenhuollossamme ovat suuret sosioekonomiset terveyserot. Hyvin koulutetut elävät parempaa elämää ja saavat parempaa palvelua. Heillä on urbaania oveluutta, jonka turvin he selviävät mutkikkaassa terveydenhuoltosysteemissämme. Odotan paljon sote-uudistukselta. Sen lähtökohtana on, että terveyspalvelut tuottaa julkinen valta. Kasvavat terveyserot ovat suuri häpeämme.

Lääketieteen pirstoutuminen

Lääkintäteknologian kehittymistä arkkiatri pitää suurena siunauksena. Sen avulla yhä useampi sairaus voidaan diagnosoida ja hoitaa.

Lääkärin työn taustalla pitää aina olla hyvän tavoittelu ja vahingon välttäminen, siis Matteuksen auttamisen eetos.

– Ongelmana on lääketieteen pirstoutuminen ja lääkäreiden keskittyminen hoitamaan yhä pienempiä osa-alueita. Vastapainoksi tarvitaan yleislääkäreitä, jotka hoitavat potilasta kokonaisuutena ja pitävät potilaasta huolta. Toivon myös, että lääkärikunnasta löytyisi enemmän halukkuutta toimia yleislääkärinä. Se on sitä kaikkein hienointa ja arvokkainta työtä, mitä lääkäri voi tehdä.

– Lääkärin työn taustalla pitää aina olla hyvän tavoittelu ja vahingon välttäminen, siis Matteuksen auttamisen eetos. Koetuksellahan nämä suuret hyveet ovat, mutta en kantaisi siitä huolta.

– Tekniset asiat ovat vain apuvälineitä, keskiössä pitää aina olla ihminen. Potilaalle täytyy antaa toivon mahdollisuus. Pitää kertoa rehellisesti, mistä sairaudessa on kysymys ja yhdessä sitten kuljetaan eteenpäin. Toivoa pitää aina olla ja uskoa tulevaisuuteen. Ne vievät potilaan paranemisen tielle.