Hyppää pääsisältöön

Vuoden 2014 Suomi näytti eurooppalaiselta, tekniseltä ja ekologiselta vuonna 1994

Vuonna 1994 lähetetty Tulipa kerran Suomi -sarja tutkaili kolmen eri näkökulman kautta, minkälainen Suomi voisi olla 20 vuoden kuluttua. Sarjan kolme jaksoa käsittelivät ekologisuutta, suomalaisuutta ja Suomea osana maailmaan.

Fiktiivisessä dokumenttisarjassa tutkijat ja muut asiantuntijat kertovat tulevaisuudessa miten Suomesta muotoutui sellainen kuin siitä tuli. Sarjaa jaksottavat kuvitteelliset uutiset tulevaisuuden Suomesta.

Ensimmäinen osa keskittyy ekologiseen kehitykseen. Se kysyy, minkälainen Suomesta tuli, kun kuluttamista jouduttiin 1990-luvun jälkeen vähentämään ja ihmiset keskittyivät luonnonvarojen säästämiseen.

"Jotenkin on nähty, että perimmäinen tausta kaikelle ihmisen toiminnalle ovat raaka-ainevarat, luonto, ilma, maa, vesi. Ihmisessä voi myös olla sisäsyntyisesti rakennettu kosketuspinta perusitseen, jossa hän tuntee olevansa osa luontoa", sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Riitta Wahlström. Hänen mielestään tästä syystä tulevaisuuden ihmisillä on tarve pitää huolta maapallosta ja tulevista sukupolvista.

Toisessa osassa pohditaan suomalaisuutta. Ohjelman asiantuntijoiden mukaan suomalaiset luottavat perinteisiin ja perheeseen.

"Suomalainen uskoo toiseen suomalaiseen, ja suomalaisuuteen etsitään perinteisiä kuviteltuja tai todellisia vahvuuksia. Ne voivat olla urheilu- tai kulttuurisaavutuksia tai merkittäviä uskonnollisia liikkeitä", kommentoi arvoekspertti Harri Heino vuoden 2014 ajattelumalleja.

Vaikka vuoden 2014 Suomessa suomalaisuus on arvossaan, on yhä useampi jättänyt Suomen työskennelläkseen muualla.

Yhteiskuntana Suomi saattaisi koventua ja eriarvoistua.

"Jos joutuu väärään kouluun niin sen jälkeen ei ole mitään mahdollisuuksia jatkoon. Suomi on ollut aikaisemmin hyvin demokraattinen ja tasa-arvoinen, mutta 1990-luvulla tapahtui selvä arviointivirhe kun alettiin eriyttämään kouluja. Sillä tavalla luotiin luokkayhteiskunta", arvioi kulutusekspertti Mika Pantzar.

Kolmannen osan aiheena oli Suomi osana Eurooppaa ja maailmaa. Vaikka Suomen talous kasvoi, johti kiivas kilpailu kaupunkien slummiutumiseen.

"Erilaisilla poliittisilla päätöksillä pyrittiin tukemaan bruttokansantuotteen nousua", kertoo markkinahistorioitsija Johanna Sinisalo. Tässä uhkakuvassa Euroopan unionissa päätäntävalta jaettiin talouskasvun mukaan eri maille.

Hyvinvointivaltion purkautuessa yksilö korostui ja menestyäkseen ihmisen tuli olla hyvin joustava, kertoo sosiologi Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta.

"Koulutetut, kielitaitoiset, joustavat ihmiset ja ne jotka rohkeasti etsiytyvät monenlaisiin rooleihin ja paikkoihin. Sekä miehet että naiset, mutta todennäköisesti kuitenkin nuoret. Ja sellaiset, jotka kykenevät elämään elämää, jossa ei ole liikaa jähmeitä sidoksia, kuten aviopuoliso ja viisi lasta", Jokinen pohtii.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.