Hyppää pääsisältöön

Vuoden 2014 Suomi näytti eurooppalaiselta, tekniseltä ja ekologiselta vuonna 1994

Vuonna 1994 lähetetty Tulipa kerran Suomi -sarja tutkaili kolmen eri näkökulman kautta, minkälainen Suomi voisi olla 20 vuoden kuluttua. Sarjan kolme jaksoa käsittelivät ekologisuutta, suomalaisuutta ja Suomea osana maailmaan.

Fiktiivisessä dokumenttisarjassa tutkijat ja muut asiantuntijat kertovat tulevaisuudessa miten Suomesta muotoutui sellainen kuin siitä tuli. Sarjaa jaksottavat kuvitteelliset uutiset tulevaisuuden Suomesta.

Ensimmäinen osa keskittyy ekologiseen kehitykseen. Se kysyy, minkälainen Suomesta tuli, kun kuluttamista jouduttiin 1990-luvun jälkeen vähentämään ja ihmiset keskittyivät luonnonvarojen säästämiseen.

"Jotenkin on nähty, että perimmäinen tausta kaikelle ihmisen toiminnalle ovat raaka-ainevarat, luonto, ilma, maa, vesi. Ihmisessä voi myös olla sisäsyntyisesti rakennettu kosketuspinta perusitseen, jossa hän tuntee olevansa osa luontoa", sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Riitta Wahlström. Hänen mielestään tästä syystä tulevaisuuden ihmisillä on tarve pitää huolta maapallosta ja tulevista sukupolvista.

Toisessa osassa pohditaan suomalaisuutta. Ohjelman asiantuntijoiden mukaan suomalaiset luottavat perinteisiin ja perheeseen.

"Suomalainen uskoo toiseen suomalaiseen, ja suomalaisuuteen etsitään perinteisiä kuviteltuja tai todellisia vahvuuksia. Ne voivat olla urheilu- tai kulttuurisaavutuksia tai merkittäviä uskonnollisia liikkeitä", kommentoi arvoekspertti Harri Heino vuoden 2014 ajattelumalleja.

Vaikka vuoden 2014 Suomessa suomalaisuus on arvossaan, on yhä useampi jättänyt Suomen työskennelläkseen muualla.

Yhteiskuntana Suomi saattaisi koventua ja eriarvoistua.

"Jos joutuu väärään kouluun niin sen jälkeen ei ole mitään mahdollisuuksia jatkoon. Suomi on ollut aikaisemmin hyvin demokraattinen ja tasa-arvoinen, mutta 1990-luvulla tapahtui selvä arviointivirhe kun alettiin eriyttämään kouluja. Sillä tavalla luotiin luokkayhteiskunta", arvioi kulutusekspertti Mika Pantzar.

Kolmannen osan aiheena oli Suomi osana Eurooppaa ja maailmaa. Vaikka Suomen talous kasvoi, johti kiivas kilpailu kaupunkien slummiutumiseen.

"Erilaisilla poliittisilla päätöksillä pyrittiin tukemaan bruttokansantuotteen nousua", kertoo markkinahistorioitsija Johanna Sinisalo. Tässä uhkakuvassa Euroopan unionissa päätäntävalta jaettiin talouskasvun mukaan eri maille.

Hyvinvointivaltion purkautuessa yksilö korostui ja menestyäkseen ihmisen tuli olla hyvin joustava, kertoo sosiologi Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta.

"Koulutetut, kielitaitoiset, joustavat ihmiset ja ne jotka rohkeasti etsiytyvät monenlaisiin rooleihin ja paikkoihin. Sekä miehet että naiset, mutta todennäköisesti kuitenkin nuoret. Ja sellaiset, jotka kykenevät elämään elämää, jossa ei ole liikaa jähmeitä sidoksia, kuten aviopuoliso ja viisi lasta", Jokinen pohtii.

Teksti: Juhana Säilynoja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto