Hyppää pääsisältöön

Vuoden 2014 Suomi näytti eurooppalaiselta, tekniseltä ja ekologiselta vuonna 1994

Vuonna 1994 lähetetty Tulipa kerran Suomi -sarja tutkaili kolmen eri näkökulman kautta, minkälainen Suomi voisi olla 20 vuoden kuluttua. Sarjan kolme jaksoa käsittelivät ekologisuutta, suomalaisuutta ja Suomea osana maailmaan.

Fiktiivisessä dokumenttisarjassa tutkijat ja muut asiantuntijat kertovat tulevaisuudessa miten Suomesta muotoutui sellainen kuin siitä tuli. Sarjaa jaksottavat kuvitteelliset uutiset tulevaisuuden Suomesta.

Ensimmäinen osa keskittyy ekologiseen kehitykseen. Se kysyy, minkälainen Suomesta tuli, kun kuluttamista jouduttiin 1990-luvun jälkeen vähentämään ja ihmiset keskittyivät luonnonvarojen säästämiseen.

"Jotenkin on nähty, että perimmäinen tausta kaikelle ihmisen toiminnalle ovat raaka-ainevarat, luonto, ilma, maa, vesi. Ihmisessä voi myös olla sisäsyntyisesti rakennettu kosketuspinta perusitseen, jossa hän tuntee olevansa osa luontoa", sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Riitta Wahlström. Hänen mielestään tästä syystä tulevaisuuden ihmisillä on tarve pitää huolta maapallosta ja tulevista sukupolvista.

Toisessa osassa pohditaan suomalaisuutta. Ohjelman asiantuntijoiden mukaan suomalaiset luottavat perinteisiin ja perheeseen.

"Suomalainen uskoo toiseen suomalaiseen, ja suomalaisuuteen etsitään perinteisiä kuviteltuja tai todellisia vahvuuksia. Ne voivat olla urheilu- tai kulttuurisaavutuksia tai merkittäviä uskonnollisia liikkeitä", kommentoi arvoekspertti Harri Heino vuoden 2014 ajattelumalleja.

Vaikka vuoden 2014 Suomessa suomalaisuus on arvossaan, on yhä useampi jättänyt Suomen työskennelläkseen muualla.

Yhteiskuntana Suomi saattaisi koventua ja eriarvoistua.

"Jos joutuu väärään kouluun niin sen jälkeen ei ole mitään mahdollisuuksia jatkoon. Suomi on ollut aikaisemmin hyvin demokraattinen ja tasa-arvoinen, mutta 1990-luvulla tapahtui selvä arviointivirhe kun alettiin eriyttämään kouluja. Sillä tavalla luotiin luokkayhteiskunta", arvioi kulutusekspertti Mika Pantzar.

Kolmannen osan aiheena oli Suomi osana Eurooppaa ja maailmaa. Vaikka Suomen talous kasvoi, johti kiivas kilpailu kaupunkien slummiutumiseen.

"Erilaisilla poliittisilla päätöksillä pyrittiin tukemaan bruttokansantuotteen nousua", kertoo markkinahistorioitsija Johanna Sinisalo. Tässä uhkakuvassa Euroopan unionissa päätäntävalta jaettiin talouskasvun mukaan eri maille.

Hyvinvointivaltion purkautuessa yksilö korostui ja menestyäkseen ihmisen tuli olla hyvin joustava, kertoo sosiologi Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta.

"Koulutetut, kielitaitoiset, joustavat ihmiset ja ne jotka rohkeasti etsiytyvät monenlaisiin rooleihin ja paikkoihin. Sekä miehet että naiset, mutta todennäköisesti kuitenkin nuoret. Ja sellaiset, jotka kykenevät elämään elämää, jossa ei ole liikaa jähmeitä sidoksia, kuten aviopuoliso ja viisi lasta", Jokinen pohtii.

Teksti: Juhana Säilynoja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.