Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Elina Hirvosen elämästä

Kuusi kuvaa: Elina Hirvonen
Nuoret punkkarit matkalla Ouluun keikkaa kuuntelemaan, mustassa nahkatakissa Elina Hirvonen Kuusi kuvaa: Elina Hirvonen Kuva: Yle / Riikka Kurki. Valokuvat Elina Hirvosen kotialbumista. elina hirvonen

Mummini syntyi 12-lapsiseen torppariperheeseen. Hänen elämäntarinansa herätti minut tajuamaan, miten suuri merkitys sodanjälkeisellä poliittisella murroksella on ollut hyvinvointiyhteiskunnan syntymiselle. Kun kerroin egyptiläiselle ystävälleni mummin tarinan, hän ei uskonut kuulemaansa. Hänen maailmassaan ei palvelijan tyttärentyttärestä voi tulla kuuluisaa kirjailijaa, jolla on akateeminen koulutus.

Elina Hirvosella (s. 1975) on kolme rakasta työalaa; journalismi, kirjojen kirjoittaminen ja dokumenttielokuvat. Hän on omien sanojensa mukaan halunnut aina kirjoittaa, mutta kirjailijan urasta haaveileminen tuntui pitkään haihattelulta. Esikoiskirja Että hän muistaisi saman ilmestyi 2005 ja oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Ensi keväänä ilmestyy kolmas kirja.

Yhteiskunnallisesti tiedostava Elina Hirvonen on ollut aina. Alakouluikäisenä hän huolestui sairaanhoitajien palkkauksesta ja kirjoitti presidentti Mauno Koivistolle kirjeen. Jos itse joutuisitte sairaalaan, toivoisitteko, että ihminen, joka teitä hoitaa saisi kuitenkin ihan kohtuullista palkkaa? Kirjeeseen ei vastattu, mikä saattaa johtua siitä, että kirjekuoresta unohtuivat sekä osoite että postimerkki.

Kirje presidentti Koivistolle: Jos itse joutuisitte sairaalaan, toivoisitteko, että hoitaja saisi kohtuullista palkkaa?

-Koin eksistentialistisen valaistumisen hyvin pienenä, kun katsoin dokumenttia Etiopian nälänhädästä. Oivalsin, että voisin olla yksi näistä lapsista, meissä ei ole mitään eroa. Tajusin rajusti mikä tämä maailma on ja mikä on ihmisen osa. Olin varmasti rasittava lapsi, joka saarnasi aina näistä asioista.

14-vuotiaana hiukset lehahtivat tulipunaisiksi ja kaulaan tuli kettinki. Lahdesta löytyi punkskene. Se oli mielenosoitusten aikaa. Rakas mummi ymmärsi. Mummin luona sai vaikka värjätä tukan.

Broidin kaveri sanoi, että sinä se osoittaisit mieltä vaikka homoseksuaalisten simpukoiden puolesta. Olisin varmaan niin tehnytkin.

Ahdistus maailman tilasta herätti journalistin. Ensimmäisen juttunsa Elina Hirvonen kirjoitti Anna-lehteen yhdessä ystävänsä Anu Silfverbergin kanssa.
-Aiheena oli kaupallinen seksi. Haastattelimme miehiä strippibaarissa. Kuljimme siellä topakkana lehtiö kädessä.

Tuotantoyhtiö Tarinatalossa taustatoimittajan työt vaihtuivat ruutukasvon tehtävään, kun Elina valittiin toiseksi juontajaksi räväkkään ajankohtaisohjelmaan Palaneen käry. Median sananvapautta käsitellyt jakso aiheutti mediamyrskyn, jonka silmässä oli nuori naisjuontaja, blondi, jolta mopo karkasi käsistä.

- Rakastan edelleen journalismia, mutta ohjelmaa seurannut kirjoittelu satutti syvästi. Jotakin kuoli. Olin uskonut, että me toimittajat puolustamme ilmaisunvapautta viimeiseen asti, mutta sain pettyä moniin kollegoihin.

Kohusta seurasi kuitenkin paljon hyvää: syttyi innostus lähteä opiskelemaan dokumenttielokuvaohjaajaksi ja rohkeus alkaa kirjoittaa romaania. Kuvaus- ja kirjoitusmatkat veivät kauas, Marokkoon, Maliin ja Sambiaan, muiden muassa. Yksi Elinan rakkaimmista töistä on dokumenttielokuva Paratiisi - kolme matkaa tässä maailmassa. Elokuva käsittelee Afrikasta Eurooppaan kohdistuvaa siirtolaisuutta tomaattiviljelmillä työskentelevien laittomien siirtolaisten näkökulmasta.

Miltä tuntui saada täystyrmäys televisio-ohjelman juontajana, kun Palaneen käry -ohjelma astui liian isoille varpaille ja lopetettiin?
Millaista oli toimia apulaisohjaajana sambialaisessa elokuvaprojektissa, sähkökatkojen armoilla?

Katso kuusi tärkeää kuvaa Elina Hirvosen elämän varrelta!

Elinan pamfletti sananvapaudesta liittyen Palaneen käry -ohjelman lopettamiseen 2001

Paratiisi - kolme matkaa tässä maailmassa -dokumentin trailer 2008

Tomaattien todellinen tarina Ylioppilaslehdessä 2006

Kuvaus Paratiisi-elokuvan synnystä 2007: Nämä ihmiset tarvitsevat lämmintä vettä ja katon pään päälle, ja minä haluan tehdä elokuvan. Voin pahoin tavalla, joka ei mene pois.

Yksi monista esikoiskirjan ETTÄ HÄN MUISTAISI SAMAN arvosteluista

Kommentit
  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.