Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Elina Hirvosen elämästä

Kuusi kuvaa: Elina Hirvonen
Nuoret punkkarit matkalla Ouluun keikkaa kuuntelemaan, mustassa nahkatakissa Elina Hirvonen Kuusi kuvaa: Elina Hirvonen Kuva: Yle / Riikka Kurki. Valokuvat Elina Hirvosen kotialbumista. elina hirvonen

Mummini syntyi 12-lapsiseen torppariperheeseen. Hänen elämäntarinansa herätti minut tajuamaan, miten suuri merkitys sodanjälkeisellä poliittisella murroksella on ollut hyvinvointiyhteiskunnan syntymiselle. Kun kerroin egyptiläiselle ystävälleni mummin tarinan, hän ei uskonut kuulemaansa. Hänen maailmassaan ei palvelijan tyttärentyttärestä voi tulla kuuluisaa kirjailijaa, jolla on akateeminen koulutus.

Elina Hirvosella (s. 1975) on kolme rakasta työalaa; journalismi, kirjojen kirjoittaminen ja dokumenttielokuvat. Hän on omien sanojensa mukaan halunnut aina kirjoittaa, mutta kirjailijan urasta haaveileminen tuntui pitkään haihattelulta. Esikoiskirja Että hän muistaisi saman ilmestyi 2005 ja oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Ensi keväänä ilmestyy kolmas kirja.

Yhteiskunnallisesti tiedostava Elina Hirvonen on ollut aina. Alakouluikäisenä hän huolestui sairaanhoitajien palkkauksesta ja kirjoitti presidentti Mauno Koivistolle kirjeen. Jos itse joutuisitte sairaalaan, toivoisitteko, että ihminen, joka teitä hoitaa saisi kuitenkin ihan kohtuullista palkkaa? Kirjeeseen ei vastattu, mikä saattaa johtua siitä, että kirjekuoresta unohtuivat sekä osoite että postimerkki.

Kirje presidentti Koivistolle: Jos itse joutuisitte sairaalaan, toivoisitteko, että hoitaja saisi kohtuullista palkkaa?

-Koin eksistentialistisen valaistumisen hyvin pienenä, kun katsoin dokumenttia Etiopian nälänhädästä. Oivalsin, että voisin olla yksi näistä lapsista, meissä ei ole mitään eroa. Tajusin rajusti mikä tämä maailma on ja mikä on ihmisen osa. Olin varmasti rasittava lapsi, joka saarnasi aina näistä asioista.

14-vuotiaana hiukset lehahtivat tulipunaisiksi ja kaulaan tuli kettinki. Lahdesta löytyi punkskene. Se oli mielenosoitusten aikaa. Rakas mummi ymmärsi. Mummin luona sai vaikka värjätä tukan.

Broidin kaveri sanoi, että sinä se osoittaisit mieltä vaikka homoseksuaalisten simpukoiden puolesta. Olisin varmaan niin tehnytkin.

Ahdistus maailman tilasta herätti journalistin. Ensimmäisen juttunsa Elina Hirvonen kirjoitti Anna-lehteen yhdessä ystävänsä Anu Silfverbergin kanssa.
-Aiheena oli kaupallinen seksi. Haastattelimme miehiä strippibaarissa. Kuljimme siellä topakkana lehtiö kädessä.

Tuotantoyhtiö Tarinatalossa taustatoimittajan työt vaihtuivat ruutukasvon tehtävään, kun Elina valittiin toiseksi juontajaksi räväkkään ajankohtaisohjelmaan Palaneen käry. Median sananvapautta käsitellyt jakso aiheutti mediamyrskyn, jonka silmässä oli nuori naisjuontaja, blondi, jolta mopo karkasi käsistä.

- Rakastan edelleen journalismia, mutta ohjelmaa seurannut kirjoittelu satutti syvästi. Jotakin kuoli. Olin uskonut, että me toimittajat puolustamme ilmaisunvapautta viimeiseen asti, mutta sain pettyä moniin kollegoihin.

Kohusta seurasi kuitenkin paljon hyvää: syttyi innostus lähteä opiskelemaan dokumenttielokuvaohjaajaksi ja rohkeus alkaa kirjoittaa romaania. Kuvaus- ja kirjoitusmatkat veivät kauas, Marokkoon, Maliin ja Sambiaan, muiden muassa. Yksi Elinan rakkaimmista töistä on dokumenttielokuva Paratiisi - kolme matkaa tässä maailmassa. Elokuva käsittelee Afrikasta Eurooppaan kohdistuvaa siirtolaisuutta tomaattiviljelmillä työskentelevien laittomien siirtolaisten näkökulmasta.

Miltä tuntui saada täystyrmäys televisio-ohjelman juontajana, kun Palaneen käry -ohjelma astui liian isoille varpaille ja lopetettiin?
Millaista oli toimia apulaisohjaajana sambialaisessa elokuvaprojektissa, sähkökatkojen armoilla?

Katso kuusi tärkeää kuvaa Elina Hirvosen elämän varrelta!

Elinan pamfletti sananvapaudesta liittyen Palaneen käry -ohjelman lopettamiseen 2001

Paratiisi - kolme matkaa tässä maailmassa -dokumentin trailer 2008

Tomaattien todellinen tarina Ylioppilaslehdessä 2006

Kuvaus Paratiisi-elokuvan synnystä 2007: Nämä ihmiset tarvitsevat lämmintä vettä ja katon pään päälle, ja minä haluan tehdä elokuvan. Voin pahoin tavalla, joka ei mene pois.

Yksi monista esikoiskirjan ETTÄ HÄN MUISTAISI SAMAN arvosteluista

Kommentit
  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

  • ”Jos Akseli Gallen-Kallela eläisi, hän maalaisi Teidät”, sanoi rouva Aivi Sirén Ruoveden taiteilijakodissa, kun Esa Kallion tuohihatussaan näki

    Kotiseutuhistorian tuntija Esa Kallio vaalii vanhoja taloja.

    Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa hän on vieraillut usein. Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.

  • Suvi-Anne Siimekseltä!

    Kesäkuun vieraana Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes

    Miltä näyttää työeläkejärjestelmämme kestävyys? Entä mikä tekee Suvi-Anne Siimekselle kesän?

  • Työt Euroopan juutalaisten historia- ja holocaust-museoiden parissa pitävät professori Rainer Mahlamäen kiireisenä

    Arkkitehtuurin professori rakastaa monipuolista työtään.

    Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Viime vuosien mielenkiintoiset kansainväliset työt Euroopan juutalaisten historian ja holocaust museoiden myötä pitävät hänet kiireisenä.