Hyppää pääsisältöön

Suomi näkyy Frankfurtin kirjamessuilla laajemmin kuin yksikään muu teemamaa aiemmin

Suomalaista kirjallisuutta saksalaisessa kirjakaupassa
Suomalaista kirjallisuutta saksalaisessa kirjakaupassa Kuva: Maarit Lukkarinen kirjakauppa

Suomessa on viime vuosina panostettu paljon kirjallisuusvientiin sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen suomalaisten ja ulkomaisten kustantajien välillä. Eritoten Saksan kirjamarkkinoita pidetään ponnahduslautana Eurooppaan ja maailmalle.

Frankfurtin kirjamessut on maailman suurin ja tärkein kirjallisuustapahtuma. Kirjamessuilla vierailee vuosittain lähes 300 000 kävijää. Heistä noin puolet on kirjallisuusalan ammattilaisia. Frankfurtin Kirjamessujen teemamaa on tänä vuonna Suomi.

Suomi näkyy Frankfurtin kirjamessujen kaikilla osastoilla. Frankfurtin kirjamessujen teemamaavastaava Simone Bühlerin mukaan ”laajemmin kuin yksikään toinen teemamaa aiemmin”. Bühler sanoo, että suomalaiset järjestäjät ovat olleet avoimia ja yhteistyöhaluisia.

- He ovat verkostoituneet kirjamessujen kaikilla osa-alueilla, sarjakuva ja sarjakuvaromaani mukaan lukien, kertoo Simone Bühler.

He ovat verkostoituneet kirjamessujen kaikilla osa-alueilla

Suomen kirjallisuuden vientiorganisaatio FILI on puurtanut suomalaisen kirjallisuuden näkyvyyden eteen ulkomailla jo vuosikausia. Mutta työsarkaa riittää edelleen. Saksalaisen Literaturen-kirjallisuuslehden päätoimittajan Frauke Meyer-Gosaun mukaan Saksassa tiedetään suomalaisesta kirjallisuudesta edelleen varsin vähän.

- Tällä hetkellä täällä tunnetaan oikeastaan vain Sofi Oksanen, arvioi Meyer-Gosau.

Suomalaisten kirjailijoiden ei ole helppoa päästä Saksan kirjamarkkinoille, sillä kirjatarjonta on Saksassa valtavan suurta.

- Saksan kirjamarkkinoilla voi onnistua, jos kirjallinen laatu on vakuuttava ja teos jollakin tavalla merkittävä. Katja Ketun ja Markus Nummen kaltaisilla kirjailijoilla on mielestäni tähän hyvät mahdollisuudet, arvioi Meyer-Gosau.

Suomen messupaviljongin ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat.
Suomen messupaviljongin ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat. Paviljonki levittäytyy 2300 neliön suuruiselle alalle. Kirjamessuyleisölle halutaan antaa vaikutelma suomalaisesta talvimaisemasta, rauhasta ja puhtaudesta. Suomen messupaviljongin ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat. Kuva: Matti Mikkilä suomen paviljonki

Frankfurtin kirjamessujen teemamaa-aseman myötä saksalaiset kustantajat on saatu kiinnostumaan suomalaisista kirjoista: he ovat julkaisseet saksaksi jo yli 200 suomalaista teosta. Tähän on osaltaan vaikuttanut FILIn käännöstuki ulkomaisille kustantajille. Tuen avulla myös pienet kustantamot ovat voineet ottaa suomalaisia kirjoja ohjelmistoonsa.

Simone Bühler uskoo, että suomalaisen kirjallisuuden profiili tulee muuttumaan kirjamessujen myötä.

Tähän asti suomalainen kirjallisuus on Saksassa mielletty etupäässä pohjoismaisiin rikosromaaneihin

- Tähän asti suomalainen kirjallisuus on Saksassa mielletty etupäässä pohjoismaisiin rikosromaaneihin, sanoo Bühler. Kirjamessuilla suomalainen kirjallisuus esittäytyy laajasti. Joukossa on klassikoita, lyriikkaa, tietokirjoja, sarjakuvia, sarjakuvaromaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjoja.

Aika näyttää millä tavoin teemamaaesittäytyminen Frankfurtissa tulee vaikuttamaan suomalaisen kirjallisuuden käännösoikeuksien myynnin kasvuun pitkällä tähtäimellä. Ja nimenomaan on ratkaisevaa, että suomalaisten kirjailijoiden teoksia tullaan kääntämään ja julkaisemaan ulkomailla myös teemamaavuoden jälkeen.

Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä.

- Noin 60 saksankielisissä maissa toimivaa kustantamoa julkaisee suomalaista kirjallisuutta. Tämä on mielestäni jo aika paljon, sanoo Bühler.

Toimittaja Maarit Lukkarinen

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri