Hyppää pääsisältöön

Suomi näkyy Frankfurtin kirjamessuilla laajemmin kuin yksikään muu teemamaa aiemmin

Suomalaista kirjallisuutta saksalaisessa kirjakaupassa
Suomalaista kirjallisuutta saksalaisessa kirjakaupassa Kuva: Maarit Lukkarinen kirjakauppa

Suomessa on viime vuosina panostettu paljon kirjallisuusvientiin sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen suomalaisten ja ulkomaisten kustantajien välillä. Eritoten Saksan kirjamarkkinoita pidetään ponnahduslautana Eurooppaan ja maailmalle.

Frankfurtin kirjamessut on maailman suurin ja tärkein kirjallisuustapahtuma. Kirjamessuilla vierailee vuosittain lähes 300 000 kävijää. Heistä noin puolet on kirjallisuusalan ammattilaisia. Frankfurtin Kirjamessujen teemamaa on tänä vuonna Suomi.

Suomi näkyy Frankfurtin kirjamessujen kaikilla osastoilla. Frankfurtin kirjamessujen teemamaavastaava Simone Bühlerin mukaan ”laajemmin kuin yksikään toinen teemamaa aiemmin”. Bühler sanoo, että suomalaiset järjestäjät ovat olleet avoimia ja yhteistyöhaluisia.

- He ovat verkostoituneet kirjamessujen kaikilla osa-alueilla, sarjakuva ja sarjakuvaromaani mukaan lukien, kertoo Simone Bühler.

He ovat verkostoituneet kirjamessujen kaikilla osa-alueilla

Suomen kirjallisuuden vientiorganisaatio FILI on puurtanut suomalaisen kirjallisuuden näkyvyyden eteen ulkomailla jo vuosikausia. Mutta työsarkaa riittää edelleen. Saksalaisen Literaturen-kirjallisuuslehden päätoimittajan Frauke Meyer-Gosaun mukaan Saksassa tiedetään suomalaisesta kirjallisuudesta edelleen varsin vähän.

- Tällä hetkellä täällä tunnetaan oikeastaan vain Sofi Oksanen, arvioi Meyer-Gosau.

Suomalaisten kirjailijoiden ei ole helppoa päästä Saksan kirjamarkkinoille, sillä kirjatarjonta on Saksassa valtavan suurta.

- Saksan kirjamarkkinoilla voi onnistua, jos kirjallinen laatu on vakuuttava ja teos jollakin tavalla merkittävä. Katja Ketun ja Markus Nummen kaltaisilla kirjailijoilla on mielestäni tähän hyvät mahdollisuudet, arvioi Meyer-Gosau.

Suomen messupaviljongin ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat.
Suomen messupaviljongin ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat. Paviljonki levittäytyy 2300 neliön suuruiselle alalle. Kirjamessuyleisölle halutaan antaa vaikutelma suomalaisesta talvimaisemasta, rauhasta ja puhtaudesta. Suomen messupaviljongin ovat suunnitelleet Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat. Kuva: Matti Mikkilä suomen paviljonki

Frankfurtin kirjamessujen teemamaa-aseman myötä saksalaiset kustantajat on saatu kiinnostumaan suomalaisista kirjoista: he ovat julkaisseet saksaksi jo yli 200 suomalaista teosta. Tähän on osaltaan vaikuttanut FILIn käännöstuki ulkomaisille kustantajille. Tuen avulla myös pienet kustantamot ovat voineet ottaa suomalaisia kirjoja ohjelmistoonsa.

Simone Bühler uskoo, että suomalaisen kirjallisuuden profiili tulee muuttumaan kirjamessujen myötä.

Tähän asti suomalainen kirjallisuus on Saksassa mielletty etupäässä pohjoismaisiin rikosromaaneihin

- Tähän asti suomalainen kirjallisuus on Saksassa mielletty etupäässä pohjoismaisiin rikosromaaneihin, sanoo Bühler. Kirjamessuilla suomalainen kirjallisuus esittäytyy laajasti. Joukossa on klassikoita, lyriikkaa, tietokirjoja, sarjakuvia, sarjakuvaromaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjoja.

Aika näyttää millä tavoin teemamaaesittäytyminen Frankfurtissa tulee vaikuttamaan suomalaisen kirjallisuuden käännösoikeuksien myynnin kasvuun pitkällä tähtäimellä. Ja nimenomaan on ratkaisevaa, että suomalaisten kirjailijoiden teoksia tullaan kääntämään ja julkaisemaan ulkomailla myös teemamaavuoden jälkeen.

Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä.

- Noin 60 saksankielisissä maissa toimivaa kustantamoa julkaisee suomalaista kirjallisuutta. Tämä on mielestäni jo aika paljon, sanoo Bühler.

Toimittaja Maarit Lukkarinen

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri