Hyppää pääsisältöön

Ketturetkellä keskellä kaupunkia

Kettu seuraa koiria.
Kettu seuraa koiria. Kuva: Harri Anttila kettu

Kettuja liikkuu kaupungeissa niin yleisesti, että luulisi niiden bongaamisen olevan helppoa. Kunnes niitä lähtee erikseen etsimään...

Ulos luontoon -sarjassakin monikameraohjaajana toiminut Harri Anttila oli syyskuussa aamulenkillä Eiranrannassa harlekiinivillakoiriensa Lainan ja Pennin kanssa, kun hän tapasi kääröllä nukkuvan ketun ruohikossa.

Harri ei olisi kettua huomannut, mutta koirat pysähtyivät ja jäivät seisomaan aivan paikoilleen. Ne eivät haukkuneet ollenkaan, mutta olivat selvästi kiinnostuneita ketusta.

- Olen kantanut kahta puhelinta ja järkkärikameraani joka päivä 1027 päivän ajan mukani. Nyt lauantaina tämä sinnikkyys palkittiin, kun sain kuvattua tämän uskomattoman videon ja paljon valokuvia, Harri kirjoitti tapauksesta Facebookiin.

Wild Fox and two harlequin Poodles in the Helsinki from Harri Anttila on Vimeo.

Kettujen etsintää kartan avulla

Cityketut ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luulisikin, että ulkoilijan olisi helppoa lähteä tarkkailemaan ja valokuvaamaan kettuja. Aivan niin helppoa se ei kuitenkaan ole.

Sen sai kokea myös Ulos luontoon –sarjan juontaja Minna Pyykkö, joka viime kesänä etsimällä etsi Helsingistä kettuja – tietämättä että yksi olisi löytynyt työpaikalta Pasilasta, jossa Eino-kettu esiintyi Aamu-tv:n vieraana.

Jotenkin ketut onnistuvat piileksimään, kun niitä yrittää tarkoituksella etsiä.

- Jotenkin ketut onnistuvat piileksimään, kun niitä yrittää tarkoituksella etsiä, Minna harmittelee.

Ulos luontoon haastoi valokuvauksen opiskelijat kisaan, jossa tarkoituksena oli napata mahdollisimman hyvä kettukuva. Minna oli luvannut etsiä opiskelijoille valmiiksi hyviä kettubongauspaikkoja Helsingissä.

Käytössä oli Helsingin ympäristökeskuksen kartta kettuhavainnoista.

Tehtävä vaikutti helpolta, mutta osoittautui melkoisen hankalaksi. Havainnot eivät olleet aivan uusia, ja vaikka olisivat olleetkin, niin ketut liikkuvat paljon eivätkä välttämättä palaa enää samoille paikoille takaisin.

Lopulta Minna onnistui näkemään ketun Herttoniemessä. Katso ohjelma Yle Areenassa.

Älä ruoki kaupunkikettuja

Ketun voi nähdä kaupungissa miltei missä vain. Aikaisemmin kettu on metsästyksen vuoksi ollut arka, mutta kaupunkilaistumisen myötä se ei sitä enää ole, kertoo Helsingin ympäristökeskuksen eläinasiantuntija Raimo Pakarinen.

- Kettu saattaa kulkea kevyenliikenteen väylää suoraan eteenpäin, ja väistää vain silloin kun se on tarpeen, Pakarinen kertoo.

Kettuja ei kannata houkutella lähemmäksi esimerkiksi ruoan avulla. Ulos luontoon –sarjan kuvauksia varten näin tosin tehtiin, mutta Pakarinen ei suosittele kettujen ruokkimista. Kettu on monipuolinen saalistaja ja kaupunkiympäristössä ravintoa on saatavilla ihan riittävästi muutenkin.

Pakarisen mielestä ketut ovat hyvä asia kaupungeissa eikä hän koe ketuista olevan suurempaa haittaa, kunhan niitä ei päästetä kesyyntymään liikaa. Kettujen levittämiä tautejakaan, kuten kettukapia, hän ei koe mitenkään isona riskinä. Kettukapi on syyhypunkin aiheuttama ihosairaus, joka voi tarttua myös koiriin ja ihmisiin.

Pakarinen oli vieraana Aamu-tv:ssä keskustelemassa citykettujen syksystä ja talvesta.

Linkit:

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.