Rakennusfirmojen juhlapuheissa mainitaan usein asukkaat ja heidän tarpeensa, mutta vielä sukulaiset ja tuttavat ovat se vankin tuki ja turva kun pitää löytää väliaikaismajoitusta remontin ajaksi. Putkiremontti-sarjan asiantuntija Juha Salmi kaipaa järjestelmällisiä keinoja asukkaiden evakkotaipaleen helpottamiseksi.
Niin sanottu perinteinen putkiremontti kestää kodissasi 2-3 kuukautta. Siinä poistetaan vanhat putket ja viemärit, laitetaan uudet tilalle ja vielä samalla kuorrutetaan kaikki kylpyhuoneet nykyvaatimusten tasolle. Melu, pöly ja vesikatkot ovat sitä luokkaa, että on viisasta asua tuo aika muualla.
Yksi menee evakkoon mökille, toinen sukulaisiin, kolmas kavereille, neljäs tilapäiseen vuokra-asuntoon, jos sattuu sellaisen löytämään. Jotkut menevät hotelliin ja ne, joiden elämäntilanne sallii, ottavat pidemmän loman ja samalla maksimaalisen etäisyyden putkiremonttiin.
Vuokrataloyhtiöt pystyvät järjestämään asukkailleen väistöasuntoja omasta asuntokannastaan, mutta asunto-osakeyhtiöiden asukkaat ovat täysin oman kekseliäisyytensä varassa.
Ahdinkoisimmassa asemassa ovat ne iäkkäämmät osakkaat, joilta putkiremontti imaisee viimeisetkin rahat ja joilla ei ole paikkaa mihin mennä. Kaupungeista saa periaatteessa tukea, mutta käytännössä kysyntä ylittää monin verroin tarjonnan.
Onneksi muutamat yleishyödylliset yhteisöt ovat huomanneet tilanteen ja lähteneet kehittämään palvelujaan, joiden avulla putkiremontista ikäihmisille aiheutuvat haittoja voidaan lieventää – niin henkisesti kuin taloudellisesti.
Eri tahot puhuvat juhla- ja markkinointipuheissaan siitä, että putkiremontista on tulossa palveluprosessi. Jos se olisi sitä ihan oikeasti, väistö- ja muiden tilapäisasuntojen tarjonta olisi jo nivelletty itsestään selväksi osaksi putkiremonttia. Työmailla olisi asumiskelpoisia kontteja, kapseleita ja hyttejä, joissa olisi asumisen perusmukavuudet: vettä, lämpöä, joustavat minitilat asua.
Muutamia hyviä konsteja on jo tarjolla. Kylpyhuonekalusteet ja putket esivalmistetaan tehtaalla ja asennetaan vanhan kylppärin sisälle. Uudet putket tuodaan koteloidussa hormissa ja vanhat tulpataan kiinni.
Ei luulisi olevan keino eikä mikään kehittää tämäntyyppisiä tiloja ja palveluja. Oppia kannattaisi ottaa vaikkapa laivanrakennusteollisuudesta, jos rakennusalan teollisen tuotannon taidot eivät tähän taivu.Ongelmana on tietysti raha: kuka tämän ”lisäpalvelun” maksaa? Eivät ainakaan sellaiset taloyhtiöt ja osakkaat, jotka elävät kädestä suuhun ja jotka ovat joutuneet putkiremontin yllättämiksi.
Nyt kun putkiremontit laajassa mitassa rantautuvat lähiöihin, luulisi löytyvän sellaisia mittakaavaetuja, että tuotanto- ja palveluprosessiin voidaan luontevasti liittää asumispalveluihin liittyviä ratkaisuja. Löytyykö ratkaisu useiden taloyhtiöiden ryhmäkorjauksista, joilla voidaan alentaa kustannuksia ja hankkia isompia kokonaisuuksia kilpailukykyisempään hintaan?
Kun lähiöt on aikanaan teollisesti rakennettu, niin olettaisi, että ne voidaan myös teollisesti korjata.
Pystytäänkö kehittämään sellaisia teknologisia ratkaisuja, että putkiremonttien, niiden raskaampien, läpimeno- ja häiriöajat kyetään viikkoon tai kahteen? Muutamia hyviä konsteja on jo tarjolla. Kylpyhuonekalusteet ja putket esivalmistetaan tehtaalla ja asennetaan vanhan kylppärin sisälle. Uudet putket tuodaan koteloidussa hormissa ja vanhat tulpataan kiinni.
Pitkä matka on vielä kuljettava siihen tilanteeseen, että putkiremontista tulee niin nopea, huomaamaton ja hallittu prosessi kuin sen väitetään olevan esimerkiksi Saksassa ja Englannissa. Toivottavasti lukuisat opintomatkat alkavat tuottaa tulosta. Suomalainen asunto-osakeyhtiöjärjestelmä asettaa tässä omat haasteensa, mutta se ei riitä selitykseksi suomalaisten systeemien takapajuisuudelle.
JUHA SALMI
LUE myös Juha Salmen aiemmat kirjoitukset:
- Pelottava putkiremontti tulee puskista
- Remontti on iso sijoitus
- Onko kykyä kuunnella niitä jotka kaiken maksavat?
