Hyppää pääsisältöön

Satunnaiset sankarit

Elämä ei varoita, kun tapahtuu onnettomuus. Vuosina 2007 ja 2009 esitetyssä sarjassa Satunnaiset sankarit tavattiin suomalaisia suuresti koskettaneista tragedioista selvinneitä, heidän pelastajiaan sekä turmissa omaisiaan menettäneitä.

Konginkankaan bussiturma

Maaliskuun 19. päivänä vuonna 2004 Jenni Piispanen oli matkalla laskettelemaan Rukalle kahden ystävänsä kanssa. Reissu katkesi tuona maaliskuun aamuyönä kello kaksi, kun tyttöjä kuljettanut linja-auto törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun Äänekosken Konginkankaalla. Piispasen ystävät olivat 23 onnettomuudessa kuolleen joukossa. Satunnaisissa sankareissa Piispanen tapaa ihmiset, jotka pelastivat hänen henkensä.

Kaakkois-Aasian tsunami

Tapaninpäivänä vuonna 2004 Irene Aho oli harjaamassa hampaitaan thaimaalaisen hotellihuoneensa vessassa, kun hän tunsi jotain tapahtuneen. Parvekkeelta hän näki, kuinka ihmiset juoksivat valkoisena kuohuvaa merta pakoon. Kaakkois-Aasiaan oli iskenyt tuhoisa tsunami, joka vaati satojentuhansien ihmisien hengen. Aho vierailee Thaimaassa uudestaan ja löytää puun, jossa kamppaili hengestään ja josta hänet pelastettiin.

Estonian uppoaminen

Syyskuun 28. päivänä vuonna 1994 Petter Ehrnsten meni nukkumaan hyttiinsä Estonia-autolautalla. Yöllä hän havahtui kovaan paukkeeseen – Estonia oli uppoamassa. Lähes tuhannesta lautalla olleesta ihmisestä vain 137 selvisi. Ehrnsten oli viimeinen, jonka sinä yönä töissä ollut pintapelastaja Jukka Kallio vinssasi helikopteriin.

Jyväskylän junaturma

Kuudentena päivänä maaliskuuta vuonna 1998 Jarkko Lahti lähti tapaamaan vanhempiaan Jyväskylään tuntia aikaisemmalla junalla kuin hänen oli tarkoitus. Tämä juna suistui raiteiltaan Jyväskylän aseman kupeessa. Lahden isä oli kymmenen kuolonuhria vaatineen onnettomuuden lähettyvillä, ja hälytti paikalle apua. Onnettomuuspaikalta isä ja poika löysivät toisensa.

Myyrmannin pommiräjähdys

Yhdestoista päivä lokakuuta vuonna 2002 Wiikin perheen elämä muuttui lopullisesti. He olivat palauttamassa ostoskärryjä Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksessa, kun siellä räjähti. Opiskelijapojan rakentaman pommin räjähdyksessä kuoli seitsemän ihmistä. Wiikit selvisivät hengissä, mutta perheen äiti Eeva joutui pyörätuoliin. Myyrmäki-rahaston työntekijä Päivi Pallonen auttoi perhettä saamaan rahallista tukea kuntoutumiseen.

Lapuan patruunatehtaan räjähdys

Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1976 Sari Mäenpää oli bussissa matkalla kouluun Lapualla, kun kuului kova pamaus. Paikallinen patruunatehdas oli räjähtänyt. Turmassa kuoli neljäkymmentä työntekijää, ja Mäenpää oli yksi 76:sta vanhempansa menettäneistä lapsista. Vasta vuosikymmeniä Mäenpää pystyi käsittelemään tragediasta aiheutunutta surua.

Malagan bussiturma

Yhdeksäntenätoista huhtikuun päivänä vuonna 2008 Piia Gyntherillä ja hänen perheellään häämötti kotimatka onnistuneen Marbellan-loman jälkeen. Yhtäkkiä heitä kuljettanut bussi alkoi kallistua. Se oli törmännyt juopuneeseen maastoautoilijaan. Yhdeksän ihmistä kuoli bussin kaatuessa. Perheestään ainoana sairaalahoitoon joutunut Gynther sai turvaa espanjalaisessa sairaalassa paikalliselta huonetoverilta.

Nokian vesikriisi

Marraskuun 28. päivänä vuonna 2007 nokialaiset huomasivat, että heidän vedessään oli jotain outoa. Kävi ilmi, että nokialaisten puhdas juomavesi oli sekoittunut teknisen veden eli puhdistetun jäteveden kanssa. Vedestä sairastui noin 6000 ihmistä. Monelle korvaamattomaksi muodostui kotiovelle saapuva apu, joka kattoi muutakin kuin vedenjakelua.

Jokelan junaturma

Huhtikuun 21. päivänä vuonna 1996 Helinä Juurinen oli junamatkalla isänsä ja koiransa kanssa Lahdesta Helsinkiin. Isä halusi vaihtaa Juurisen paikalle ikkunan viereen, jotta näkisi paremmin kosteikkoalueen lintuja. Jokelan kohdalla juna alkoi täristä ja lopulta suistui raiteilta. Juurisen isä oli yksi neljästä onnettomuudessa kuolleesta. Tytär pitää hänen elämänsä ehkä pelastanutta paikanvaihtoa lahjana isältään.

Jyväskylän suurajojen onnettomuus

Elokuun 23. päivänä vuonna 1996 Kimmo Hellgren oli katsomassa Jyväskylän suurajoja, kun ralliauto syöksyi ajoradalta häntä ja muita katsojia kohti. Hetken kuluttua Hellgren havahtui olevansa vyötäröä myöten auton alla. Myös onnettomuusautossa kartanlukijana toiminut Ole Frederiksen muistaa tapahtumat vieläkin elävästi. Onnettomuudessa kuoli yksi belgialaiskatsoja, jonka ystävän Frederiksen kohtasi myöhemmin.

Mikkelin panttivankidraama

Kahdeksantena päivänä elokuuta vuonna 1986 oli Karhu-ryhmän poliisien Kari Tulikouran ja Jussi Makkulan viimeinen työpäivä. Sen he muistavat nyt lopun elämäänsä. He saivat ilmoituksen, että Jakomäessä pidettiin ihmisiä panttivankeina paikallisessa pankissa. Pankkiryöstäjä lähti autolla kolmen panttivangin kanssa ajamaan pois Helsingistä. Matka päättyi Mikkelin torille, jossa poliisi ei enää suostunut ryöstäjän vaatimuksiin. Poliisin ammuttua laukaukset pakoautoa kohti auto räjähti. Kaappaaja sekä yksi panttivangeista saivat surmansa, ja Makkula ja Tulikoura haavoittuivat pahasti.

Virtain vanhainkodin tulipalo

Tammikuun 23. päivänä vuonna 1979 Marja-Leena Pajunen oli yövuorossa Virtain vanhainkodissa, kun hän tajusi rakennuksen olevan tulessa. Hän kävi herättämässä apuhoitaja Anne Ilosen, joka pelastautui palotikkaita pitkin. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Satunnaisissa sankareissa Ilonen kiittää Pajusta hänen henkensä pelastamisesta. Tulipalossa kuoli 27 vanhusta.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.