Hyppää pääsisältöön

Tanssivan karhun uusi palkintoraati valittu

Tanssiva karhu -palkintoraati
Uusi raati: Minna Joenniemi, Marit Lindqvist, Erja Manto, Merja Virolainen Tanssiva karhu -palkintoraati Kuva: Yle/ Mertsi Murmann merja virolainen

Ensi vuoden Tanssiva karhu -runokilpailun uusi tuomaristo on valittu.

Palkinto jaetaan Kajaanin runoviikoilla, jotka järjestetään 1.-6.7.2015.

Tässä esittely nelijäsenisestä raadista, johon kuuluvat runoilija Merja Virolainen, kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä tuottaja, ohjaaja Erja Manto. Virolainen toimii raadin puheenjohtajana.

1. Tuore raatilainen, missä tunnelmissa aloitat Tanssivan karhun tuomaristossa?
2. Miltä vuoden runosato on tähän asti vaikuttanut?
3. Kerro kolme asiaa, joista erinomainen runo rakentuu.
4. Raadin jäsenenä luet valtavat määrät runoja. Miten vältät putkinäön ja pidät ajatuksesi kirkkaina?

Runoilija Merja Virolainen:
1. Aloitan innostuneissa tunnelmissa, erittäin kiinnostavaa päästä tekemään paneutunut katsaus yhden vuoden koko runokirjatarjontaan.
2. Tähän asti runosadon laatu vaikuttaa vaatimattomalta. Vain pari huomionarvoista kokoelmaa on tullut vastaan. Mutta olen lukenut vasta pienen osan.
3. Erinomainen runo on omaperäinen, monikerroksinen, kielestä tietoinen, taidokas, painokas, kekseliäs.
4. Yritän välttää putkinäköä ja pitää ajatukseni kirkkaina joka tilanteessa joka tapauksessa. Ei tämä runokirjojen lukeminen urakalla muusta elämästä ja työnteosta poikkea, ei vaadi erikoistoimenpiteitä.

Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi:
1. Olo on etuoikeutettu. Saan jälleen paneutua kattavasti runotarjontaan. Se on lahja, jonka mukana tulee paljon vastuuta.
2. Vuoden sadosta on osa vielä itiöinä ilmassa. Maltan odottaa musteen kuivumista ja kokonaiskuvan täydentymistä.
3. Raatilaisena etsin puhuttelevaa, aistirikasta kokonaisuutta, en yhtä runoa. En halua nimetä kolmea asiaa, joista runo rakentuu, koska annan hyvälle runolle vapauden rikkoa määritelmät. Mutta hyvä runo puhuttelee niin mieltä kuin kehoa. Sen kohdatessani saatan esimerkiksi henkäistä happea ylimääräisen annoksen.
4. Viime kerralla raatilaisena havaitsin, että olen kirkkaimmillani runoteosten lukijana ennen kello yhtä iltapäivällä. Ja välillä luen ääneen.

Runokirjoja pöydällä.
Luettavaa riittää Runokirjoja pöydällä. Kuva: Yle/ Mertsi Murmann runoja

Kulttuuritoimittaja Marit Lindqvist:
1. Tunnelmat ovat innostuneet ja odottavaiset.
2. Kirjava ja monipuolinen.
3. Tunne, jännite ja yllätyksellisyys.
4. Pitkät kävelylenkit ja paljon jääkylmää vettä.

Tuottaja, näyttelijä Erja Manto:
1. Jännittävää, on hienoa, että mukaan on otettu myös meikäläiseltä ilmaisupuolelta ihminen. Se saattaa tuottaa lisäarvoa.
2. Hehee, valtavalta. Määrällisesti siis. Laadusta en vielä sano mitään. Enkä tietysti vertailla voikaan, joka vuosi en tämmöistä määrää runoja lue.
3. Oivallus, rytmi, yllätys. Voisin sanoa myös tunne mutta se kaipaa jo lisämäärittelyä.
4. Pidän taukoja. Luen ääneen, se toimii aina ja pakottaa tajuntaan sisäänpääsyyn.

Kajaanin runoviikko

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri