Hyppää pääsisältöön

Yhdysvaltain kutsumuskohtalo

Amerikkalaissotilas tuhotun tankin päällä Persianlahden sodassa 1991
Amerikkalaissotilas tuhotun tankin päällä Persianlahden sodassa 1991 yhdysvaltain kutsumuskohtalo

”Me taistelemme, koska meidän on taisteltava, jos tahdomme elää maailmassa, jossa jokainen maa saa luoda oman kohtalonsa. Ja vain sellaisessa maailmassa oma vapautemme on lopulta turvattu.”

Näillä sanoin Lyndon B. Johnson perusteli amerikkalaisille maan lähtöä Vietnamin sotaan. Jokin Amerikan politiikassa edellyttää, että Yhdysvaltain presidentin on vedottava korkeisiin ihanteisiin perustellessaan Yhdysvaltain toimia maailmalla, erityisesti sotatoimia. Yhdysvaltain turvallisuus ja aineelliset edut eivät yksin riitä. Kyse on jostain suuremmasta, koko maailman onnesta ja vapaudesta. Mikä on tämän ajattelutavan historia?

Yhdysvallat on kansakunta, jolla on missio. 1800-luvulla lanseerattiin sanapari ”manifest destiny”, jonka historioitsijat ovat suomentaneet ”kutsumuskohtaloksi” – sillä tarkoitettiin Yhdysvaltain pyrkimystä ja joidenkin mielestä suorastaan moraalista velvollisuutta laajentua koko Pohjois-Amerikan mantereelle. Kaikki eivät tätä silloinkaan kannattaneet, mutta maa kasvoi ja valtamerten tultua vastaan se jatkoi vaikutuspiirinsä laajentamista edelleen. Enemmistö amerikkalaisista ei kuitenkaan tahtonut imperiumia, joten laajenemisen täytyi olla muuta kuin imperialismia.

Kolmeosainen historiasarja Yhdysvaltain kutsumuskohtalo aloittaa vuodesta 1898, jolloin Yhdysvallat lähti sotaan Espanjaa vastaan vapauttaakseen Kuuban siirtomaaisännästään. Rauhan tultua Yhdysvallat olikin hankkinut itselleen oman siirtomaan: Filippiinit. Amerikan piti tulla Filippiineille vapauttajana, mutta vapauttaminen verisine sissisotineen muistutti erehdyttävästi valloitusretkeä.

Toisen osan aiheena on 1900-luvun suuri amerikkalainen projekti: amerikkalaisen demokratian ja liberalismin levittäminen kaikkialle. Woodrow Wilson aloitti tehtävän viemällä vastentahtoisen USA:n ensimmäiseen maailmansotaan, ja muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Yhdysvalloista, joka ennen oli tahtonut asettua vanhan maailman riidoista erilleen omaan rauhaansa, oli tullut vapaan maailman tuki ja turva ja Neuvostoliiton vastapooli kahtia jakautuneessa maailmassa. Yksi USA:n suurimmista vihollisista tuona aikana oli vietnamilainen Ho Tši Minh, joka oli ryhtynyt oman maansa vapaustaisteluun juuri Wilsonin ja Pariisin rauhankonferenssin innoittamana.

Kolmannen osan aiheena on Yhdysvaltain ennennäkemätön asema ainoana supervaltana arvaamattomassa maailmassa. Kylmän sodan päätyttyä Yhdysvallat on osallistunut lukuisiin pieniin, mutkikkaisiin ja lopputuloksiltaan enemmän ja vähemmän epäselviin sotatoimiin Balkanilta Afganistaniin. 1800-luvulla syntynyt usko Yhdysvaltain erikoistehtävään elää edelleen.

  • Yhdysvaltain kutsumuskohtalo (Manifest Destiny), USA 2011. Tuotanto Lucasfilm
Kommentit

Yle Teema