Hyppää pääsisältöön

Helsinki linnoitettiin lujasti maailmansotaa varten

Vuonna 1914 alkaneen yleiseurooppalaisen sodan kumu kuului myös Suomen suuriruhtinaskunnassa. Helsingissä nähtiin rintamalle lähteviä venäläisjoukkoja ja sieltä palaavia haavoittuneita. Kaupunki ympäröitiin valtavalla maalinnoitusketjulla, ja sota-ajan työmaille koottiin yhteensä kymmeniä tuhansia miehiä aina Kiinan rajoilta asti.

Suomi julistettiin sotatilaan 1. elokuuta 1914. Maassa ei ollut asevelvollisuutta, mutta joutumista Venäjän armeijaan pelättiin silti. Monet lähtivät sotaa pakoon maaseudulle, vantaalainen Viljo Sohkanen kertoo Olli Ihamäen haastattelussa 1985.

Sotilasjunat kuljettivat venäläisiä sotilaita Helsinkiin varustettaviksi asein ja Herran siunauksin. Puolivalmiilla päärautatieasemalla hoidettiin vastapainoksi rintamalla ammuttuja miehiä.

Suurempaa elintarvikepulaa ei esiintynyt vielä sodan alkuvaiheessa, mutta mm. erilaisten pikkutavaroiden supistuva tarjonta houkutteli nokkelia liikemiehiä keinotteluun eli "kuransseeraukseen".

Sodan alussa rakennustoiminta ja kauppa tyrehtyivät, ja työttömyys kasvoi nopeasti. Tilanne muuttui kuitenkin ratkaisevasti, kun Helsingin suurisuuntaiset linnoitustyöt alkoivat ja sotatarviketeollisuus pääsi vauhtiin.

Koko pääkaupunkiseutu työmaana

Espoosta Itä-Helsinkiin kaarena ulottuneen linnoiteketjun oli määrä torjua Saksan maihinnousu. Se oli osa Viaporin maa-ja merilinnoitusta, johon Helsingin eteläpuolella kuului lukuisia linnoitussaaria.

Maailmansodan ensi vuosina koko Helsingin ympäristöstä tuli jättimäinen linnoitustyömaa. Alussa pestattiin sotilaiden avuksi vapaaehtoisia, myöhemmin värvättiin joutilasta väkeä pakko-otoilla suoraan kadulta.

Yhteensä valli- eli patteritöissä oli mukana parikymmentä tuhatta henkeä. Ympäri Suomea saapui nuoria miehiä, joita houkutti rahan lisäksi myös seikkailu.

Alkuvaiheessa palkat olivat tavallista korkeampia, eikä työtahtikaan päätä huimannut, entiset vallityöläiset muistelevat Ihamäen ohjelmassa 1987. Työnjohtajien siunauksella vedettiin monasti lonkkaa. Myös palkkakirjanpidossa harrastettiin huiputusta.

Työturvallisuudesta ei juuri piitattu. Räjäytyksissä menehtyi muisteilijoiden mukaan miehiä lähes päivittäin.

Työmaiden ympärille syntyi monenlaista liiketoimintaa, kuten partureita, suutareita, ruokaloita, asunnonvuokrausta ja erilaista kaupustelua. Myös ihmiskauppa kukoisti: tilipäivinä prostituoidut eli "mäkipeurat" parittajineen odottelivat miehiä työmaiden tuntumassa.

Punapartoja Mantšuriasta

Seudulle tuotiin työvoimaksi mm. tataareita, kasakoita, kirgiisejä ja muita Venäjän vähemmistökansallisuuksia. Vuonna 1916 saapui myös pari kolme tuhatta kiinalaista, jotka sijoitettiin lähinnä metsä- ja ratatöihin.

Tulokkaat olivat hunghuuseja eli "punapartoja", rosvoja ja seikkailijoita Mantšuriasta ja Amurinmaalta. Työmaille he eivät kuitenkaan tulleet vankeina vaan vapaina miehinä, jotka saivat työstään palkkaa, Olli Ihamäki sanoo toisessa ohjelmassaan vuonna 1987.

Osa hunghuuseista oli raakalaisia, jotka syyllistyivät mm. Sipoossa ja Sotungissa ryöstöihin ja jopa murhiin. Enimmäkseen heitä kuitenkin muistellaan sävyisinä velikultina, jotka temppuilivat lapsille ja käyttivät kravatteinaan hautaseppeleiden nauhoja.

Suomalaisilla riitti ihmettelemistä kiinalaisten ulkonäössä, heidän turvevuoratuissa maakuoppa-asumuksissaan sekä oudossa ruokavaliossa, johon kuului mm. sammakoita ja – eräiden epäilysten mukaan – kissoja ja koiriakin.

Osa vierastyöläisistä siirtyi ajan mittaan eurooppalaiseen vaateparteen ja leikkasi palmikkonsa. Niilo Sjögrenin mukaan he "sivistyivät" siinä määrin, että joitakin saattoi jopa "verrata suomalaisiin".

Kiinalaisten, kuten muidenkin eksoottisten ilmestysten, väitettiin menestyvän hyvin naisväen keskuudessa. Sjögrenin esittämä pilkkalaulu kuvaileekin melko suorasukaisesti "vinosilmiksi" nimiteltyjen ulkomaalaisten seksuaalisuhteita suomalaisnaisten kanssa.

Koko suuri rakennushanke päättyi Venäjän vallankumouksen melskeissä. Linnakeketjua ei milloinkaan käytetty suunniteltuun tarkoitukseensa, ja sen ainoaksi varsinaiseksi sotatoimeksi jäi punaisten viivytystaistelu Helsinkiä lähestyviä saksalaisia vastaan Suomen sisällissodassa 1918. Olli Ihamäki toteaakin ohjelmassaan Helsingin linnoitus: "Suunnaton työ oli yhtä tyhjän kanssa."

Tietolaatikko

Kirjallisuutta
John Lagestedt: Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnotteille, Helsingin kaupunginmuseo 2014.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa

  • Kahdeksan kilometrin nainen Tuula Nousiainen

    Suomen toinen 8 km ylittänyt vuorikiipeilijä haastattelussa.

    Vuorikiipeilijä Tuula Nousiainen nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena maailman kuudenneksi korkeimman vuoren, Cho Oyun huipulle. Samalla hän ylitti vasta toisena suomalaisena maagisena pidetyn 8000 metrin korkeusrajan. Nousiainen saapui Lauantaivekkariin syksyllä 1998 kertomaan saavutuksestaan.