Hyppää pääsisältöön

Kumarrus on sekä tervehtimistä että kiittämistä

Kun mies kumartaa, niin nainen niiaa, mikä on periaatteessa sama asia. Pienet pojat pokkaavat ja tytöt lyykistävät, selviää Topi Törmän radio-ohjelmassa vuodelta 1963.

Kumartamisella näytetään nöyryyttä aina Raamatusta ja Koraanista suomalaisiin sananlaskuihin: “sinun tulee kumartamahan Herraa”. Vaikka köyhä on nöyrä ei hänen selkäänsä koskaan saada katkeamaan.

Kumartamiseen liittyy paljon koodistoa, jonka merkitys on himmennyt ajan myötä. Kuitenkin vielä vuonna 1963 nämä säännöt olivat vahvasti läsnä.

“Ensinnä: tervehtimiseen kuuluu aina suora ryhti. Toiseksi: kumarrus on tehtävä perusasennosta, vaikka voihan ohikulkiessaankin kumartaa, ja kolmanneksi: selkää ei köyristetä, se tekee naurettavan vaikutuksen. Pään äkkinäinen nykäyttäminen, niin että hiukset silmille valahtavat, ei sekään ole kaunista. Viidentenä sääntönä mainitsen kantapään kapsauttamisen, joka, jos kohta se sotilaselämään sopiikin, ei sovi siviiliin”, listaa Törmä.

Hän on huomannut niiauksen taipuneen pään nyökkäykselle tervehdystapana. Törmän mukaan tyylikäs niiaus on kuitenkin aina kaunis ja kunnioitusta herättävä tapa. Se vaatii paljon harjoitusta. Nuori nainen niiaa vanhalle ja arvostetulle naiselle. Nuoruus taas on käsite, jolle ei löydy yksiselitteistä rajaa.

Tyylikäs niiaus tapahtuu näin: “paikoillaanniiauksessa toisen jalan siirto taaksepäin tapahtuu sirosti vartalonkiertoa varoen. Kun niiaus tapahtuu liikkeestä, polvien notkistus on taidokas tehtävä. Vartalon yläosa ja pää kääntyy tällöin tervehdittävään päin.”

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto