Hyppää pääsisältöön

Lepakon monet kasvot

Helsingin Ruoholahdessa sijainnut Lepakko, entinen maalivarasto ja alkoholistien yömaja nousi 1980-luvulla yhdeksi pääkaupungin merkittävimmistä kulttuurikeskuksista, jossa toimi radioasema, teatteriryhmiä, tanssikoulu sekä oma moottoripyöräjengi, suhteellisen sulassa sovussa. Siellä järjestettiin keikkoja ja kellarissa treenasi moni aikakauden suosituimmista yhtyeistä.

Tässä artikkelissa nähtävät haastattelut ovat ennen Lepakon purkamista ohjaamastani dokumenttielokuvasta Lepakko - kahden kerroksen väkeä.

Itse olin ollut Lepakossa töissä vuodesta 1984 vuoteen 1991, niistä viimeiset neljä vuotta Radio Cityn toimituspäällikkönä. Siksi nyt nähtävien haastattelujen tekeminen Lepakossa, jossa oli jo aloitettu purkutoimet, oli ristiriitainen paluu myös omaan menneisyyteeni. Yhtä aikaa hauskaa, mutta myös raskasta ja haikeaa.

Nyt nähtävistä haastatelluista tuntemattomin on Harri Laitinen, joka myös Harri Jones -nimellä tunnetaan. Hän oli Elmun pitkäaikainen ohjelmapäällikkö ja monen Lepakon ja Elmun luovimman ja kummallisimman tempauksen takana. Harrista tekemäni haastattelu ei onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Hän joutui odottamaan edellisen kuvauksen loppua pidempään kuin olimme sopineet ja sillä aikaa valmistautuminen meni hieman ylikunnon puolelle eikä haastattelusta välity Harrin luova ja nokkela persoona riittävän vahvasti.

Aira Samulin on nainen, jota ei moni yhdistä Lepakkoon, vaikka hän ehtikin toimia siellä yli 15 vuotta tanssikoulunsa kanssa. Haastateltavana ollut Aira oli tuohon aikaan yli 60-vuotias. Hän oli yhtä välitön ja valloittava kuin vuosikymmenet sitä ennen ja vuosikymmenet sen jälkeen.

Haastattelun perässä nähdään muutama minuutti Aira Samulinin tanssikoulun viimeisiä koskaan Lepakossa järjestettyjä harjoituksia.

Toinen yllättävä toimija Lepakossa oli näyttelijä-ohjaaja Mats Långbacka, joka löysi ystäviensä kanssa perustamalleen Teatteri Viirukselle kodin Lepakosta. Törmäyksiltä talon muun väen kanssa ei vältytty, mutta Viiruksen kasvu merkittäväksi teatteriryhmäksi alkoi Lepakossa.

1980-luvun merkittävin muutos Lepakossa oli oman radioaseman, Radio Cityn perustaminen. Aivan alusta asti sitä oli perustamassa Teppo Turkki.

Nuoruuden kiihkolla painanut Teppo, jolla oli vahvat näkemykset uudesta mediasta, oli pitkälle Radio Cityn ensimmäiset kasvot ulospäin.

Heti aseman alkuvaiheissa mukaan tuli myös Yleltä loikannut Rockradion toimittaja Juha Tynkkynen. Hänen harteilleen jäi pitkälle vetää päätoimittajana Radio City läpi alkuhuuman jälkeisten vaikeiden vuosien.

Teksti: Axa Sorjanen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto