Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Neljä oppituntia Applelta - mullistaako älykello markkinat?

Kello ja somelogoja
Kello ja somelogoja Kuva: Shutterstock/ Leigh Prather logot

Apple esitteli äskettäin seuraavan uutuustuotteensa älykello Apple Watchin. Teknologiayhtiöiden tuotelanseerauksissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta monet uskovat, että Apple Watchista saattaa tulla Applen viides laajemman teknologisen ja kulttuurisen murroksen tekevä laite 2000-luvulla. Apple on tehnyt sen ennenkin.

Apple ei ole missään nimessä ensimmäinen älykellomarkkinoilla, eivätkä tähän mennessä esitellyt asiat kellon ominaisuuksista ole mitenkään poikkeuksellisia: viestit, kartat, sovellukset, kuntoilu, puhelut.

Muut valmistajat ovat tuoneet vastaavanlaisia tuotteitaan jo parin vuoden ajan markkinoille. Samsungin, Sonyn, Pebblen, LG:n ja muiden valmistajien tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta, mutta eivät ole tehneet älykelloista koko kansan tuotteita.

Huvittavaa onn että kilpailijat ovat jopa toivoneet Applen astuvan tontilleen. Ennen yhtiön syyskuista julkistusta Applen kilpailijat myönsivät suoraan, että odottivat lanseerausta, jotta älykelloala saataisiin kunnolla lentoon.

Kilpailijat ovat toivoneet Applen astuvan tontilleen.

Asiaa Reutersille kommentoinut LG Electronicsin kelloliiketoiminnasta vastaava johtaja Sung-jin Lee totesi ennen lanseerausta, että jos Apple tekee oman tuotteensa, tulee se laajentamaan markkinoita.

Samsung on Applen pahin kilpailija älypuhelimissa ja maailman suurin älypuhelinten valmistaja. Älykelloissakin sillä on markkinajohtajuus, mutta lukumääräisesti kelloja myydään vielä vähän. Strategy Analyticsin arvion mukaan vuoden toisella neljänneksellä myytiin vain miljoona älykelloa.

Android kirii nopeasti ohi?

Mitä nämä muut yhtiöt sitten ovat tehneet? Tutkimusyhtiö CSS Insightin analyytikko sanoi Reutersille, että nämä yhtiöt ovat tehneet vain julkista prototyypin kehitystyötä tai testanneet markkinoita.

Apple Watch
Yksi monista Apple Watchin ilmeistä Apple Watch Kuva: Apple apple watch

Markkinatutkimusyhtiö Gartner arvioi tuoreessa katsauksessaan, että Apple Watchin myötä älykello- ja rannekebisnes lähtee nousuun jo ensi vuonna. Vaikka sen lähtöhinnaksi on ilmoitettu huomattavasti muita korkeampi hinta (349 dollaria), sen design ja käyttöliittymä saavat monet ihmiset kiinnostumaan, Gartner uskoo.

Sitten yhtiö ennustaa tapahtuvan täsmälleen sama kuin älypuhelimissakin: kiinalaiset halpavalmistajat kiinnostuvat markkinoista ja hyödyntävät tuotteissaan Googlen valmistamaa Android Wear -alustaa. Tuntuuko tutulta? Ehkä Apple ottaa etumatkaa alkujuoksussa, mutta takakaarteessa Android-leiri kirii ohi, kuten puhelimissa kävi. Joka tapauksessa uudet markkinat syntyvät taas.

Apple ottaa etumatkaa, mutta Android-leiri kirii ohi.

Tutkimusyhtiö CSS Insight arvioi, että neljän vuoden päästä puettavia laitteita toimitetaan jo 135 miljoonaa kappaletta. Jos näin on, niin muutamassa vuodessa tapahtuu paljon.

Älykellon lanseeraus on Applelle poikkeuksellinen asia. Yhtiö poistuu omalta tontiltaan ja ydinosaamisalueeltaan. Mutta niin se on tehnyt monesti 2000-luvulla aiemminkin.

Ipod mullisti kannettavat soittimet

Muistatko vielä miten alkeellisia ja vaikeakäyttöisiä kannettavat musiikkisoittimet, kuten Sonyn cd-soitin Discman tai Rion mp3-soittimet olivat?

Jos halusi enemmän musiikkia mukaansa, piti matkassa olla myös hyvä laukku, eikä laitetta saanut paljon heilutella tai cd-levy pomppi. Digisoittimissa taas oli kapasiteettia kappaleille hyvin rajatusti.

ipod click wheel
Ensimmäisessä iPodissa ei todellakaan kosketeltu näyttöä ipod click wheel Kuva: Wikipedia/Creative Commons ipod click wheel

Vuonna 2001 esitellyssä ensimmäisessä Applen iPodissa oli Toshiban kehittämä 5 gigatavun poikkeuksellisen minikokoinen kovalevy, johon mahtui 1000 kappaletta - enemmän kuin ihmiset tarvitsivat. Click wheel -ohjauspyörä teki valikoissa siirtymisen helpoksi, vaikka kosketusnäyttöä ei ollut, eikä paljon painikkeitakaan. Applen ulkopuolelta ostettu ohjelmisto Soundjam MP, myöhemmin iTunes, helpotti tiedostojen hallinnointia ja soittamista tietokoneilla.

Kovista kilpailijoista, kuten Microsoftin Zunesta, huolimatta iPod oli koko maailman markkinajohtaja digitaalisissa musiikkisoittimissa vuosikausia. Niiden suosio alkoi hiipua vasta modernien älypuhelimien myötä. Perinteinen kovalevyllä varustettu iPod Classic -malli lopetettiin itse asiassa vasta nyt, syyskuussa, samalla kun Apple julkisti iPhone 6:n.


Oppitunti nro 1: käytettävyys ja uusi teknologia mullistavat musiikin kuuntelun.

iTunes mullistaa musiikkimyynnin

Muistatko vielä miten hankalaa musiikin saaminen puhelimeen (tai edes tietokoneeseen) oli ennen vuonna 2003 avautunutta iTunesin levykauppaa?

Levy oli haettava kaupasta tai tilattava verkosta, sitten piti hankkia ohjelma, jolla kappaleet sai levyltä ladattua tietokoneelle. Kappaleiden nimet piti pahimmassa tapauksessa vielä naputella itse tiedostoihin. Helpommalla pääsi, jos latasi mp3-tiedostoja laittomasti Napsterista tai Kazaasta. Tiedostojen siirto puhelimeen tai muuhun soittimeen oli vielä oma operaationsa.

Helpommalla pääsi, jos latasi mp3-tiedostoja laittomasti

Apple ei ollut ensimmäinen, joka pohti ja kehitti digitaalista musiikkikirjastoa ja -kauppaa, mutta se kuitenkin mullisti iTunes Storellaan musiikin myymisen, ostamisen ja kuuntelemisen. Parhaimmillaan se toi kuluttajan lähemmäs artistia. iTunesin suosio on jo alamäessä, mutta suoratoistopalveluiden suosio kasvaa koko ajan.

Oppitunti nro 2:Hyvä käytettävyys ja sopiva hinta saavat piraatinkin muuttamaan tapansa .

iPhone mullisti puhelimet

Muistatko vielä miten hankalaa vanhan markkinajohtajan Nokian älypuhelimien asetusten muuttaminen oli?

Insinöörien tekniikka edellä suunnittelemat Symbian-puhelimet toimivat hyvin, mutta valikkoviidakkoon eksyi nopeasti. Oletussovellusten lisäksi puhelimen ominaisuuksia pystyi laajentamaan vain hyvin vähän, ja silloinkin uusien sovellusten löytäminen, asentaminen ja käyttökuntoon saaminen oli painajaismaisen hankalaa. Akku toki kesti pitkään.

Vuonna 2007 Applen toimitusjohtaja Steve Jobs astui lavalle ja esitteli kosketusnäytöllisen älypuhelimen, iPhonen. Markkinajohtaja Nokian tuotekehityksessä oli tehty ja kokeiltu vastaavanlaisia kosketuslaitteita jo vuosia aiemmin, mutta silti sillä ja monella muulla alan toimijalla menivät jauhot suuhun.

Keskeisenä syynä oli helposti lähestyttävä, monipuolinen käyttöjärjestelmä yhdistettynä miellyttävään tuotteeseen, ei niinkään kaiken mullistava uusi teknologia tai ajatus. Toimintaperiaate ei eronnut tietokoneista, ja sormella kuvakkeen näpäyttäminen oli intuitiivista. Teknologisesti ensimmäinen iPhone oli kaikkea muuta kuin edistyksellinen. Siinä ei ollut aluksi edes 3G:tä, multimediaviestejä tai videokuvausta, puhumattakaan App Storesta.

Tällä hetkelläkään iPhone ei ole älypuhelinmarkkinoiden ykkönen, vaan Samsung, mutta rahaa se kerää eniten.

Oppitunti nro 3:Käytettävyys, ennakkoluulottomuus ja design luovat markkinat muuttavan puhelimen.

Tietokone kohtaa voittajansa

Muistatko miten vaivalloista oli raahata kannettavaa tietokonetta joka paikkaan vain siksi, että pystyi lukemaan sähköpostinsa, surffailemaan vähän netissä ja katselemaan elokuvia?

Akkukestoa oli parhaimmillaankin muutama tunti, ja nettiin tietokoneen sai useimmiten vain yhdistämällä sen puhelimen kautta verkkoon.

iPhonen kehittämisestä oppia ottanut Jobs pohti, että puhelimen ja tietokoneen välissä voisi olla tilaa vielä toisenlaiselle laitteelle, joka ei korvaisi tietokonetta, mutta olisi pienempi, parempi muutamassa keskeisessä asiassa, tarjoaisi pitkän akkukeston ja helpon pääsyn verkkoon. Vuonna 2010 syntyi iPad.

Tälläkään kertaa ajatus ei ollut ainutlaatuinen, sillä lukuisat valmistajat olivat tuoneet markkinoille omia taulutietokoneitaan jo vuosia aiemmin. Mutta nyt tekniikka oli kypsynyt niin, että laite oli kooltaan ja painoltaan kohtuullinen, ihmiset osasivat jo käyttää kosketuslaitteita, ja Applen ekosysteemissä oli riittävästi pontta takana, jotta laitteelle keksittiin tekemistä, vaikka aluksi sitä monet epäilivätkin.

iPadin suosion rohkaisemana useat muutkin valmistajat loivat omat tablettinsa. Osalle tämä merkitsee uutta leipäpuun oksaa, kuten Samsungille, osalle taas totaalista epäonnistumista. Kodintekniikka-alan järjestön Kotekin mukaan viime vuonna tablettien myynti ohitti kannettavien tietokoneiden ja pöytäkoneiden myynnin Suomessakin.

Oppitunti nro 4 Käytettävyys, tuttuus, design ja sisältö luovat ensimmäisen myyvän taulutietokoneen.:

Mikä sitten tulee olemaan oppitunti numero 5? Syntyykö murrosta? Se selviää ensi vuoden alkupuolella, kun Apple Watch tulee myyntiin.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.