Hyppää pääsisältöön

Opetussuunnitelma uudistuu - voiko sillä vaikuttaa kiusaamiseen?

Koululaisten kenkiä
Koululaisten kenkiä kengät,koulu,oppilaat,nuoret

Kiusaaminen ja siihen puuttuminen on otettu huomioon myös opetussuunnitelmissa, joita parhaillaan uudistetaan. Mitä keinoja opetussuunnitelma kouluille antaa?

- Jo nykyisissä opetussuunnitelmissa on selkeästi määräykset kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemisestä, kertoo Opetushallituksen (OPH) opetusneuvos Heidi Peltonen. - Tuleva OPS linjaa hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmaa vielä aiempaa selvemmin. 

Uudet opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan vuonna 2016.

Kiusaamisen vastainen toiminta on perusopetuslain lisäksi myös osa koulukohtaista opiskelijahuoltosuunnitelmaa. Velvoitteet koskevat aiempaa vahvemmin kaikkia yhteisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain pohjalta. 

- Ajattelen, että laki vahvistaa kunnan vastuuta siitä, että kaikissa kouluissa on kiusaamisen vastainen suunnitelma. Tavoitteiden toteutumista seurataan jatkossa suunnitelmallisemmin ja oppilaat ja vanhemmat osallistetaan nykyistä paremmin, sanoo Peltonen.

Kouluyhteisö ja kiusaaminen

Mitä on kiusaaminen?

KiVa Koulu -hankkeen kehittäjä ja professori Christina Salmivalli määrittelee Koulukiusaamisillan verkkokeskustelussa kiusaamisen olevan toistuvasti yhteen oppilaaseen kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä sellaisen/sellaisten yksilöiden taholta, joilla on enemmän valtaa tai voimaa kiusattuun nähden. - Se ei siis ole sama asia kuin riita, tappelu, tai konflikti. 

Opettaja Rauno Haapaniemi painottaa yhteisöllisyyden merkitystä. - Jos yhteisö ei jätä ketään yksin, eikä hyväksy kiusaamista, joka on aina myös vallankäyttöä, niin voidaan saavuttaa turvallisempi ilmapiiri.

- Yhteisöllisyyttä ei aina kukaan rakenna. Lapset ja nuoret kehittävät ryhmänsä ilmapiirin ja dynamiikan kouluissa useimmiten itse, jolloin vahvimmat ottavat vallan, kuten viidakossa. Tähän on mahdollista puuttua. Jos kiusaaminen on jo tapahtunut, voidaan vain hoitaa jälkiä, huomauttaa Haapaniemi verkkokeskustelussa.

Mitä pitää muuttaa?

Haapaniemen mielestä opetussuunnitelman suurimpia ongelmia on sen heikko ohjaava vaikutus. - Se, mitä opsissa lukee, ei aina toteudu, koska OPH:lla ei ole keinoja valvoa koulujen tai kuntien toimintaa. 

Haapaniemen mukaan tärkeää on vaatimus oppilaan mahdollisuudesta osallistua itseään koskevissa asioissa. 

- Lisäksi tärkeää on, että oppiminen  tapahtuu vuorovaikutustilanteissa. Muuten ei voi oppia vuorovaikutustaitoja, joita ovat vaikkapa juuri toisen huomioiminen ja vastuunkanto omasta toiminnasta, korostaa Haapaniemi.

Koulun pitäisi muuttua yhteisöllisyyttä pitkäjänteisesti rakentavaksi, keskittyä nykyistä enemmän ohjaamiseen kun opettamiseen, sanoo Haapaniemi.

Kiusaajakin voi tarvita apua

Heidi Peltonen korostaa, että yhteistä hyvinvointia ja turvallisuutta tulee aktiivisesti edistää. - Ketään ei saa jättää yksin. Lasta ja nuorta pitää auttaa ja tukea - myös sitä koululaista, joka toimii väärin. - Tämä ei poista sitä, että väärin tehneen tulee vastata omista teoistaan.

Peltonen muistuttaa, että kiusaaja voi olla myös lapsen vertaisen lisäksi esimerkiksi aikuinen tai koulun ulkopuolinen. Toimintatapoja pohdittessa tällaisetkin tapaukset pitää ottaa huomioon.

Miten koulun pitäisi muuttua aiemmasta?

Railakkaana koulunuudistajana tunnettu opettaja Maarit Korhonen on sitä mieltä, että kaikki koulussa pitäisi uudistaa. - Pitäisi olla muitakin oppimisen mittaamistapoja kuin perinteiset kokeet. Myös opetuksen tulisi olla toiminnallisempaa sekä monipuolisempaa. 

Korhosen mielestä opettaja pystyy kyllä puuttumaan kiusaamiseen tehokkaasti, mikäli kiusaavalla lapsella ei ole erityisiä ongelmia. - Ongelman jatkuessa on enää kaksi vaihtoehtoa: joko kiusaavan lapsen erottaminen koulusta määräajaksi tai sen tutkiminen, miksi lapsi kiusaa.

Kiva Koulu ei Korhosen mielestä ole mikään patenttiratkaisu. - Se on ok väline opettajille, jotka eivät itse osaa tai halua hoitaa tilannetta. 

Koulukaan ei pysty kaikkeen. - Seuraavaksi voitaisiin perustaa Kiva Koti-hanke, jossa mietitään , mitä kotona voitaisiin tehdän toisin, ettei lapsesta tule kiusaajaa, ehdottaa Korhonen puolisarkastisesti. - Koulun on mahdotonta enää korjata tilannetta, jos kotona asia on päässyt liian pitkälle.

Koonnut: Raili Löyttyniemi

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?