Hyppää pääsisältöön

Veronkierto, hyvä veli -verkostot ja Putin likaavat suomalaista jääkiekkoa

Kalervo Kummola.
Kalervo Kummola. Kuva: Yle / Jyrki Valkama kalervo kummola

Jääkiekkoliiton puheenjohtajan Kalervo Kummolan haastoi marraskuun liittovaaleissa vain yksi henkilö. Osa lätkävaikuttajista on kritisoinut itsevaltaisen Liiton toimintaa, mutta suuri osa on hiljaa. Mistä on kyse?

Kummolan kääntöpiiri (Into, 2014) on 300 sivua Pentti Sainion tutkimustyötä Suomen urheiluviihteen likaisesta pelistä. Suhmurointi keskittyy erityisesti Kalervo Kummolan dominoiman jääkiekkoliiton sekä Jokerien joukkueen ympärille.

Jääkiekkoliiton puheenjohtajavaalit käytiin marraskuussa 2014, jolloin Kummolan vuodesta 1997 jatkuneen puheenjohtajuuden haastoi Mika Anttonen, joka avoimessa kirjeessään esitti haluavansa demokratisoida Liiton päätöksentekoa ja kiinnittää huomiota esimerkiksi jääkiekkoharrastuksen kustannuksiin. Anttonen hävisi vaalit.

Kummolan kääntöpiiri -kirjan kansi
Kummolan kääntöpiiri -kirjan kansi Kuva: Into kummolan kääntöpiiri

Kummola koetti keväällä estää Kummolan kääntöpiiri - Urheiluviihteen kulissien takaista peliä -kirjan julkaisun, nostaen teoksen otsikoihin. Vasta oikeuden todettua Kummolan vaatimuksen olevan perustuslainvastaista ennakkosensuuria lätkäpamppu ymmärsi olla kommentoimatta kirjaa. Myöskään syytteitä ei lopulta nostettu Inton keväällä julkaisemasta teoksesta, jota kustantamo hehkutti ”kevään hurjimmaksi paljastuskirjaksi”. Kirjan alkuperäistä nimeä Kummolan rahankääntöpiiri kuitenkin pehmennettiin.

Sainio on koonnut kirjan tietoja vuodesta 1996. Vähintään yhtä paljon kirjassa puhutaan Jokeri-liikemies Hjallis "Harry" Harkimosta, jonka selän takana "Kale" vetelee naruja.

Ylen mukaan monet lätkäpäättäjät toivovat uutta verta Jääkiekkoliiton johtoon. Heistä harva uskaltaa esiintyä nimellään. Poikkeuksen teki jääkiekkovalmentaja Raimo Summanen, joka arvosteli Suomen kiekkojohtamista rajusti.

Skip Twitter post

Mikä Jääkiekkoliiton toiminnassa sitten mättää?

Tiivistäen Sainion keskeiset väitteet ovat:

1. Mitään ei tapahdu jääkiekossa ilman Kalervo Kummolan päätöstä. Jääkiekkoliiton toiminta on salattua ja itsevaltaista.
Kummola johtaa Suomen Jääkiekkoliittoa. Liiton ja sen taloudellisen aisaparin Jääkiekkosäätiön kautta virtaa yksityistä ja julkista rahaa, joiden liikkeestä tietää vain pieni sisäpiiri. Edes vuoden 2012 kotikisojen budjettia ei avattu, vaikka kisat muistetaan naurettavan korkeista lippuhinnoista.
Sainio vertaa Jääkiekkoliittoa Jalkapallon kansainväliseen kattojärjestöön Fifaan. Kummola on johtanut jääkiekkoliittoa vuodesta 1997, Sepp Blatter Fifaa vuodesta 1998. Molempia johtajia on kritisoitu itsevaltiudesta.

2. Jääkiekko on iso bisnes, jossa raha liikkuu mutkikkaiden järjestelyjen avulla pienen piirin määräysvallassa.
Sisäpiiri järjestelee etuja itselleen ja liiketoimilleen. Teksti vilisee Kummolan, Harkimon, liikemiesten Mika Sulinin ja Henrik de la Chapellen sekä Harkimon ex-vaimo Leena Harkimon nimiä. Kaikki ovat olleet kytköksissä Jokerien joukkueeseen ja sen isännöimään halliin, Hartwall Arenaan. Jokerien ympärillä toimi pitkään kiemurainen yritys- ja yhdistysrypäs, jonka kirjanpito on ollut puutteellista. Tämä rypäs perustettiin Sainion mukaan verojen kiertämiseksi ja jälkien peittämiseksi.
Esimerkiksi kroonisesti konkurssikypsä Jokerit-joukkue sulautettiin Hartwall Arenaan vuonna 2010, sen jälkeen kun kabineteissa oli sovittu, että kahdet MM-kisat pelataan Suomessa. Näin raha, myös Liitolle myönnetyt veroeurot, päätyivät Kummolan lähipiirille. Kokoomuksen entisellä kansanedustajalla Kummolalla on ystäviä eduskunnassa: esimerkiksi alkoholin myynnin lätkämatseissa ajoi läpi Kummolan kaveri Ilkka Kanerva.

Skip Twitter post

3. Harry Harkimo on vuosikausia pyörittänyt tappiollista Jokeri-bisnestä, joista on setvinyt tiensä ulos kyseenalaisinkin keinoin.
Sainion mukaan Harkimon ja Kummolan visio rakentaa Eurooppaan viihdehalli-imperiumi oli epärealistinen. Suomessa media söi pidetyn maailmanympäripurjehtija Harkimon kädestä, ja projektin edellytykset yliarvioitiin pahasti.

Hjallis Harkimon ja Sanoman nokittelu jatkuu edelleen Iltalehden ja Iltasanomien palstoilla.

Sanoma-yhtiö pumppasi vuosia rahaa epäonnistuneeseen Euroopan-valloitukseen. Sanoma hävisi kesällä Harkimolle suuren oikeusjutun, joka koski Harkimon Helsinki Halli Oy:n osakekauppoja venäläisille. Hjalliksen ja Sanoman nokittelu jatkuu Harkimoa lähellä olevan MTV:n omistaman Iltalehden ja Sanoman omistaman Iltasanomien palstoilla.

Skip Twitter post

4. Urheilu on vallanpitäjille propagandan väline.
Tämä on kirjan kiinnostavin osuus. Venäjän presidentin Vladimir Putinin tavoite on laajentaa Venäjän vaikutuspiiriä urheilun avulla ympäri Euroopan. Jokerien saaminen Venäjän KHL-liigaan on tärkeä askel.
Tavoitteessa Putinia tukevat upporikkaiden oligarkkien ja entisten KGB-upseerien piiri. Näihin Putinin kumppaneina rikastuneisiin kuuluvat myös Helsinki Hallin uudet omistajat Gennadi Timtšenko sekä veljekset Boris ja Arkadi Rotenberg. Yhdysvaltain hallitus asetti kolmikon pakotelistalle näiden Putin-kytkösten takia Ukrainan sodan aikana maaliskuussa 2014.
Kummola ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja René Fasel ovat saaneet idän rahahanat Eurooppaan auki. Vastapalveluksi kaksikko myönsi MM-kisat Valko-Venäjälle 2014 ja Venäjälle 2016. Jälkimmäinen isännöi myös ennätyskalliita Sotshin talviolympialaisia 2014. Venäjä, Euroopan jalkapalloliitto Uefan rahoittaja, sai isännöitäväkseen myös vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat.
Fasélin ja Kummolan tasapainoilu idän ja lännen välillä ei aina ole mennyt putkeen: Jokerit suljettiin pois Euroopan Champions Hockey League -turnauksesta, koska se pelaa Venäjällä. Takaiskua ei Kummolakaan varmaan osannut ennustaa.

Viesti välittyy, lähteet puuttuvat

Sainio perkaa kirjassa urheilu- ja poliitikkopiirien suhmurointia, joiden mittasuhteet saattavat yllättää. Urheiluun on valitettavasti aina kuulunut rahastus, Sainio muistuttaa – ja politiikka. Faselin ja Kummolan perustelut myöntää kisoja diktatuureille, koska ”se avaa yhteiskuntia”, on kestämätön. Valko-Venäjän kisat 2014 olivat alusta loppuun presidentti Viktor Lukašenkan kengänkiillotusta. Jääkiekko on viihteeseen verhottua isojen poikien valtapeliä.

Tutkimustyö kirjaa varten on ollut todella mittavaa, mutta tietojen lähteytys on puutteellista. Purevuutta tavoitteleva kirja on raskaslukuinen ja vähän hötkyillen kirjoitettu. Yksityiskohtaisia vero- ja yritysjärjestelykuvioita tulee kuin liukuhihnalta, eikä niissä tahdo pysyä perässä. Väitteet olisi voinut ja pitänyt viitoittaa ja avata kirjan lopussa tarkemmin.

Skip Twitter post

Lähteiden puute vie pohjaa Kummolan kääntöpiiriltä. Siitä huolimatta kirjan saama raju kritiikki tuntuu ylimitoitetulta. Puutteineenkin teos tekee selväksi kabinettilätkän härskit säännöt, joista tulisi käydä avointa keskustelua. Päätöksenteko lätkäpiireissä on juridisesti ja eettisesti kyseenalaista, ja Venäjän rahavirtojen vaikutusvalta Euroopan urheilussa on tärkeä tiedostaa.
Viime kädessä iso valta on urheilun kuluttajilla. Mitä Jokeri-fanit tuumaavat seuransa avoimesta kytköksestä rikolliseen oligarkiaan? Mitä heidän tulisi siitä ajatella? Eikö eettinen keskustelu rahan ja vallan liikkeistä ole ennemmin tai myöhemmin käytävä? Tähän asti urheilukansa on ollut melko välinpitämätöntä seurojensa rahankäytön suhteen, kunhan peli sujuu.

Pentti Sainio: Kummolan kääntöpiiri: Urheiluviihteen kulissien takaista peliä. Into kustannus, 2014. 320 sivua.

Into: Kummolan kääntöpiiri
Päättäjät antavat Jääkiekkoliitolle rajua kritiikkiä – ”Liiton rakenteet ovat 70-luvulta – puheenjohtajaa vaihdettava”
HS: Liigapomo varovaisena "Kummola-kirjeestä": Jos otan kantaa, niin pyllistän toiselle

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miten kapula joutui kieleen?

    Kapulakielestä yleiskieleksi yhteistyöllä.

    Muuntojoustava palveluyhteenliittymä – mitä siitä pitäisi ajatella? Koskeeko se minua? Virkamiehiltä saa vaatia selkeää kielenkäyttöä.  Hallintolain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli on tärkeä osa julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri